keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Jättiläinen syntyi, kun käsikirjoittaja Pekko Pesonen etsi Napapiirin sankarit -elokuvan jälkeen uutta aihetta, josta olisi reilusti materiaalia valmiina. Loppuvuodesta 2012 uutisoitiin Talvivaaran kaivoksen sakka-altaiden vuodoista. Yhdessä työryhmän (tutkivat toimittajat Hanna Nikkanen ja Juha Kauppinen sekä käsikirjoitusopiskelija Anna Brotkin) kanssa hän ryhtyi selvittämään taustatietoja kirjoista ja lehtiartikkeleista.

Pesosen mielessä oli alun perin suomalaista korruptiota käsittelevä satiiri, jossa kaikki henkilöt ovat tosielämästä. Yhtenä ideana oli käyttää kertojana kalaa, joka lopuksi tukehtuu kaivoksen päästöihin. Lopulta elokuvan muoto alkoi hahmottua. ”Todellisuus ei taipunut komediaksi eikä satiiriksi”, Pesonen toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa. Käsikirjoituksen valmistuttua ohjaajaksi pyydettiin Helsinki-filmistä Aleksi Salmenperä, jonka aiempia ohjauksia ovat mm. Miehen työ (2007), Paha perhe (2010) ja Häiriötekijä (2015).

Pohjatyöhön kuuluivat tapaamiset mm. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työntekijöiden ja Talvivaara-aktivistien kanssa. Kaivosjohtaja Pekka Perän käsikirjoittaja tapasi kesällä 2013, jolloin yhtiön tulevasta konkurssista ei vielä tiedetty. Pesoselle jäi mielikuva itsevarmasta jutuniskijästä, joka vaikutti toiveikkaalta. Lounaskeskustelu siirtyi suoraan Jättiläisen poliisikuulusteluihin Perän repliikeiksi. Pesonen kertoo yrittäneensä elokuvassa vilpittömästi ymmärtää kaivosjohtajaa. Pesoselle tuli tunne, ettei Perän keskeisenä motivaationa ollut raha vaan kunnia ja näyttämisen halu. Sovittu toinen tapaaminen ei toteutunut, sillä kaivos lähti jyrkkään alamäkeen.

  • Kuvittele, millainen Jättiläinen olisi ollut satiirina tai komediana. Miten tyylilaji olisi vaikuttanut elokuvan tunnelmaan? Millaisia hahmoja siinä olisi ollut?
     
  • Jättiläistä varten on tehty valtava määrä taustatutkimusta. Miten pohjatyö näkyy elokuvassa?

Jättiläinen näyttää Talvivaaran tarinaa kaivoksen alkuvaiheista aina loppuvuoden 2013 tapahtumiin. Elokuvantekijät pääsivät kuvaamaan Sotkamoon aidolle tapahtumapaikalle kaivosalueelle. Yhteistyö kaivosyhtiön ja työntekijöiden kanssa oli kuvauksissakin tiivistä. Päähenkilö Jussi Karevuo on keksitty, mutta Perän ohella monet muut henkilöt esitetään omilla nimillään: mm. ympäristöministeri Ville Niinistö (vihreät), kauppa- ja teollisuusministerinä toiminut Mauri Pekkarinen (keskusta), Talvivaaran osakkeisiin liittyvässä tutkinnassa ollut poliitikko Paula Lehtomäki (keskusta) ja Talvivaaran viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.  

Elokuvahanke pidettiin salassa sujuvan tutkimustyön ja julkisuusstrategian vuoksi. Rahoitus varmistui loppuvuodesta 2014, jolloin myös Talvivaara hakeutui konkurssiin. Ympäristörikosoikeudenkäynti alkoi elokuussa 2015. Syytettyinä olivat Pekka Perä ja kolme muuta johtotason henkilöä. Tuomiota ei ole vielä oppimateriaalin tekoaikaan (1.2.2016) annettu.

  • Muistele näkemääsi Talvivaara-uutisointia. Seurasitko uutisia tarkkaan? Tukeeko elokuvan antama kuva näkemystäsi tapahtumista?
     
  • Millaisessa valossa todelliset henkilöt esitettiin? Miten arvelet heidän suhtautuvan valmiiseen elokuvaan?
     
  • Tarinan loppu, eli Talvivaaran ongelmat, ovat uutisia seuranneelle katsojalle tiedossa elokuvan alusta lähtien. Pystyitkö eläytymään tarinaan ja jännittämään sen huipennusta? Miten jännitystä onnistutaan pitämään yllä siitä huolimatta, että ns. loppuratkaisu on selvillä?