keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Tutustukaan saamelaisuuteen eri lähteiden avulla.

Internetistä tietoa löytyy mm. seuraavista www-osoitteista: 
 
Kirjallisuutta saamelaisuudesta: 
  • Lappi-sarja 1-4. (Karisto)
  • Maria Lähteenmäki: Terra ultima: matka Lapin historiaan (Otava, 2006 
  • Siiddastallan: siidoista kyliin. Luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen muuttuminen [päätoimittajat: Jukka Pennanen, Klemetti Näkkäläjärvi] (Pohjoinen, 2000) 
  • Teuvo Lehtola: Saamelainen perintö (Kustannus-Puntsi, 2001) 
  • Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide (Gummerus, 1997) 
  • Pentikäinen Juha 1995: Saamelaiset, pohjoisen kansan mytologia. SKS. 
  • Ei alkua ei loppua: saamelaisten puheenvuoro [toim. Elina Helander ja Kaarina Kailo] (Like, Suomen rauhanpuolustajat, 1999)
  • Toteutuvatko saamelaisten ihmisoikeudet [toim. Martin Scheinin, Taina Dahlgren] (Yliopistopaino, 2001).) 
  • Leena Lohiniva: Govvan: saamelaisesta kuvataiteesta (Rovaniemen taidemuseo, 1999) 
Oppilaat voi jakaa pienryhmiin, joissa he selvittävät teemoittain saamelaisuuteen liittyviä asioita. Teemaa on avattu hieman otsikon alla ja sen yhteyteen on liitetty ainakin yksi linkki, mistä asiaa voi lähteä tutkimaan. Linkeistä löytyy myös kyseisten instituution yhdyshenkilöiden nimiä yhteistietoineen. Haastattelemalla näitä henkilöitä saa teemoihin varmasti lisäinformaatiota. Teemoja voivat olla esimerkiksi: 
 
1. Saamelaisuutta yli rajojen 
Saamelaisten elinalueet ulottuvat neljään valtioon: Suomeen, Norjaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Saamelaiset asuttivat nämä alueet kauan ennen valtionrajojen asettamista. Norjan saamelaisväestön suuruudesta ei ole saatavilla täsmällisiä lukuja, mutta arviot asettuvat jonnekin 60 000 ja 100 000 väliin. Ruotsissa asuu noin 15 000 – 25 000 saamelaista, Suomessa yli 6000 ja Venäjällä 2000. (http://www.norja.fi/facts/sami/sami/sami.htm)
 
2. Saamelaisten elinkeinot 
Saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin kuuluvat poronhoito, metsästys ja kalastus, maanviljely ja duodji eli saamelaiskäsityöt. 
(http://www.galdu.no/web/index.php?sladja=25&vuolitsladja=11&vuolitvuolitsladja=4&giella1=spa)
 
3. Saamelaiset tänään 
Saamelaiskäräjät (Sámediggi) on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Se on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Se on itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka itsehallinnollisen luonteensa vuoksi ei ole valtion viranomainen eikä osa valtionhallintoa. Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja hoitaa saamelaisten kieltä, kulttuuria ja heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Saamelaiskäräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja. (http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=39)
 
Nykyisestä saamelaisuudesta hyvänä esimerkkinä on termi citysaamelaiset. Termi sai alkunsa, kun Helsingin seudulla asuvat saamelaiset 1988 perustivat oman yhdistyksensä City-sámit. Nimityksellään citysaamelaiset, he haluavat korostaa omaa etnisyyttään, mutta tuoda esille myös urbaania asuinympäristöään. (http://www.citysamit.net/ukk.shtml)
 
4. Saamelaiset alkuperäiskansana 
Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Itsenäisissä maissa asuvia kansoja pidetään alkuperäiskansoina, silloin kun he 
polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asuivat maassa. Alkuperäiskansa, jonka tulee itse pitää itseään sellaisena, on oikeudellisesta asemastaan huolimatta säilyttänyt kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa. (http://lotta.yle.fi/srwebanar.nsf/sivut/saamelaiset?opendocument&pageid=Content6A2B8-5)
 
5. Saamelainen taide ja kulttuuri 
Saamelaiskulttuuri on kokenut viime vuosikymmenten aikana voimakkaan murroksen. Saamelaisessa kulttuurissa on yhdistetty perinnettä ja sulatettu uuden ajan vaikutteisiin ja näkemyksiin. (http://www.galdu.org/web/index.php?sladja=25&vuolitsladja=11&vuolitvuolitsladja=6&giella1=spa)
 
Tässä esimerkkejä tunnetuista saamelaistaiteilijoista: 
 
Musiikki: 
Kirjallisuus: 
Saamelaisneuvosto on jakanut vuodesta 1994 alkaen kirjallisuuspalkintoa. Lista palkituista löytyy täältä. Kirjallisuuspalkinnon tavoitteena on 
kannustaa kirjailijoita kirjoittamaan saameksi sekä tehdä saamelaista kirjallisuutta tunnetuksi. Palkinnon saaneen kirjan alkuperäiskielen täytyy olla jokin saamen kielistä. Myös kirjat jotka on käännetty vähemmistösaamenkielille voidaan hyväksyä. Kirjallisuuspalkinto annetaan kirjalle joka on julkaistu viimeisen kahden kalenterivuoden aikana. (http://www.saamicouncil.net/?deptid=2268) 
 
Kuvataide ja taidekäsityö: 
  • Liisa Helander 
  • Iver Jåks 
  • Outi Pieski 
  • Merja Aletta Ranttila 
  • Satu Natunen 
  • John Savio
  • Johan Turi 
  • Nils Nilsson Skum 
  • Rose-Marie Huuva 
  • Lars Pirak
  • Synnøve Persenin 
  • Aage Gaup 
  • Rannveig Persen 
  • Josef Halse 
  • Trygve Lund Guttormsen 
  • Hans Ragnar Mathisen 
  • Berit Marit Haetta
Elokuva: 
  • Nils Gaup (Gaupin esikoiselokuva Tiennäyttäjä (Ofelas, 1987) oli maailman ensimmäinen saamelainen pitkä elokuva ja aikanaan Norjan Oscar-ehdokas) 
  • Suvi West 
  • Ima Aikio-Arianaickin 
  • Ann-Christine Haubt
 
VINKKI! Jorma Lehtolan teos Lailasta Lailaan vuodelta 2000. Jorma Lehtolan 308-sivuinen teos Lailasta Lailaan on ensimmäinen yleisesitys 
saamelaisaiheisista elokuvista kautta aikojen. Se kattaa pohjoismaiset pitkät elokuvat, suomalaiset lyhytelokuvat ja tvohjelmat, sekä saamelaisten oman elokuvatuotannon. Muhkeaa perusteosta täydentää kattava filmografia. "Mikä parasta, Lailasta Lailaan ei ole pelkkä filmografia. Se on myös sangen pisteliäästi kirjoitettu opetus siitä, miten me suomalaiset, jotka olemme niin tärkeitä omista maailmankartoillejuoksijoistamme, unohdamme kokonaisen kansan, joka tätä maankolkkaa asuu… Vaikka olen moniaita elokuvahistorioita lukenut ja selaillut, en monesti ole törmännyt Lehtolan kirjan kaltaiseen teokseen." (Seppo Turunen, Kainuun Sanomat)