keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Kansanedustajan työ ja kansalaisvaikuttaminen

1. Lue Helsingin Sanomien uutinen "Presidentti vahvisti kiistellyn Lex Nokia -tietosuojalain" (HS 13.3.2009). Millaisia vaikuttamisen keinoja uutisessa 
käsitellään? Miettikää, missä vaiheessa ja millä tavoin Lex Nokian käsittelyyn olisi voitu puuttua? Miettikää, millaisia toimintakeinoja kansanedustajalla ja tavallisella kansalaisella olisi ollut.
 
2. Politiikan ja politiikkojen arvostus on laskenut Suomessa tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Vielä muutama vuosikymmen siten kansanedustajien yksityiselämä tai työn ulkopuoliset toimet eivät näkyneet julkisuudessa, mutta 1990-luvulla politiikan uutisoinnin paino on muuttunut.Mitä kansanedustajiin liittyviä ”skandaaleja” muistatte? Miettikää tapauksia, joissa kansanedustaja ei ole mielestänne toiminut luottamustehtävänsä arvoisesti? Mitä ajattelette tapauksista: kohdeltiinko edustajia liian ankarasti vai lempeästi? Millaista käytöstä itse odotatte kansanedustajilta?
 
3. Etsikää viikon ajan lehdistä poliittista päätöksentekoa tai poliitikkoja koskevaa uutisointia lehdistä. Kyseessä voivat olla sanoma- tai aikakausilehdet tai nettilehdet. Mikä on uutisoinnin pääpaino? Kuinka paljon painoarvoa on viihteellä ja kuinka paljon asiasisällöillä?
 
4. Ajatusleikki: olet viikon ajan kansanedustaja. Mihin asioihin haluaisit vaikuttaa? Miten pyrkisit vaikuttamaan niihin?
 
Valtiopäiväjärjestykseen sisältyy niin kutsuttu parlamentaarinen koskemattomuus, johon kuuluu esimerkiksi se, että edustajaa ei saa kieltää saapumasta valtiopäiville tai toimimasta kansanedustajan tehtävissä. Kansanedustajaa ei voida myöskään vangita rikoksesta valtiopäivien aikana, ellei tuomioistuin määrää häntä vangittavaksi tai kyseessä ole rikos, josta ei voi tulla pienempää kuin kuusi kuukautta vankeutta. Kansanedustajan henkilöä loukkaavasta rikoksesta saa erityisen kovan rangaistuksen, jos se on tehty kun edustaja täyttää tehtäväänsä.
 
On olemassa myös säädös, jonka mukaan kansanedustajaa ei saa panna syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden taikka muun asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn vuoksi, jollei eduskunta suostu siihen viiden kuudesosan äänienemmistöllä.
Valtiopäiväjärjestys edellyttää muun muassa, että kansanedustaja ”on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta.” Kansanedustajan käytöksellekin on vaatimuksia: valtiopäiväjärjestyksen mukaan edustajan pitää esiintyä ”vakaasti ja arvokkaasti”.
 
 
Lähteet ja lisätietoa:
  • Nousiainen, Jaakko, Suomen poliittinen järjestelmä, Juva 1998.
  • Kananen, Mirja, Vapautusta eduskuntatyöstä saavat…, Tampere 2002.
  • Pernaa, Ville, Laaksovirta Tuula H, Lumme, Pentti I, Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti, Helsinki 2007.