keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Apartheidin vastainen taistelu

Makebaa on kutsuttu yhdeksi näkyvimmistä apartheidin vastaisista toimijoista. Yksi Makeban levytysten, esiintymisten ja julkisten puheenvuorojen tärkeimmistä ja keskeisimmistä aiheista olikin Etelä-Afrikan rotuerottelujärjestelmän kritisointi. Hän pyrki myös toiminnallaan kiinnittämään kansainvälisen yhteisön huomion Etelä-Afrikan ongelmiin.


Julkkikset vaikuttajina

Mitä merkitystä julkisuuden henkilöiden harjoittamalla poliittisella aktivismilla on?

Valitkaa yhteiskunnallisesti ja poliittisesti vaikuttava julkisuuden henkilö (muusikko, näyttelijä, kirjailija yms..) Ottakaa tarkemmin selvää julkkiksen taustoista, poliittisen vaikuttamisen keinoista sekä mahdollisuuksien mukaan poliittisen toiminnan seurauksista.

Esitelkää valitsemanne julkisuuden henkilö ryhmälle. Miettikää myös, ovatko julkkisten toimet vaikuttaneet omiin mielipiteisiinne? Mitä ajattelette julkisuuden henkilöiden poliittisesta aktivismista?

 

Ennakkoluuloja kaikkialla

Katsokaa Makeban haastattelu Ylen elävästä arkistosta.

Millaisen kuvan haastattelu antaa Etelä-Afrikan tilanteesta? Entä 1960-luvun Skandinaviasta?
Makeba esimerkiksi kertoo haastattelussa, kuinka hänen brasilialaiselta kitaristiltaan kysyttiin Ruotsissa, ”miksi hänen täytyy soittaa nekrujen kanssa?”

Ovatko Makeban haastattelussa mainitsemat asiat pelkkää historiaa? Voiko vastaavia asioita tapahtua vielä jossain päin maailmaa? Entä Suomessa?

Keskustelkaa aiheista pareittain tai ryhmissä.

                            

TAUSTAA

Apartheid tarkoittaa suomeksi käännettynä erillisyyttä. Sillä tarkoitetaan Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikkaa, joka jakoi maan väestön valkoisiin, mustiin, intialaisiin ja värillisiin.

Vaikka rotujen väliset jännitteet ovat kuuluneet Etelä-Afrikan historiaan jo vuosisatojen ajan, katsotaan Apartheidin alkaneen vuonna 1948, jolloin Kansallispuolueen Daniel Malan voitti vaalit. Puolue oli käyttänyt jo vaalikampanjassaan räikeän rasistisia teemoja ja luvannut esimerkiksi ajaa rotujen välisten avioliiton kieltämistä ja turvata valkoisten työläisten edut ja työmahdollisuudet valkoisten alueella. Vuonna 1950 säädettiin väestö- ja rekisteröintilaki, joka loi raamit menetelmälle määritellä ja rekisteröidä kaikkien eteläafrikkalaisten rotu. Laki toimi myöhemmin kaiken apartheidlainsäädännön pohjana.

Käytännössä apartheid-lait takasivat valkoiselle buurivähemmistölle poliittisen ja taloudellisen vallan yli neljän vuosikymmenen ajan.

1950-luvun rotulait sulkivat mustaihoiset omille asuinalueilleen, rajoittivat heidän oikeuttaan omistaa maata, jakoivat suurimman osan julkisista tiloista valkoisten ja muiden rotujen tiloihin, rajoittivat mustien oikeutta järjestäytyä ja osallistua poliittiseen toimintaan sekä loivat rotuun perustuvia koulutusjärjestelmiä ja työpaikkaluokituksia.

1950-luvun lopulla Etelä-Afrikkaan luotiin kymmenen eri afrikkalaista ”kotimaata”. Mustaihoisten afrikkalaisten maita kutsuttiin bantustaneiksi. Vuonna 1970 jokaisesta eteläafrikkalaisesta tehtiin oman ”kotimaansa” kansalainen. Näin mustaihoiset syrjäytettiin täysin maan valtapolitiikasta.

Apartheidin ideologisten juuret ovat 1800-luvun lopun rotuopeissa ja afrikaanerien pääuskonnon, hollantilaisen reformoidun kirkon, piirissä syntyneessä näkemyksessä, jonka mukaan afrikaanereilla oli jumalallinen oikeus Etelä-Afrikkaan.

Lisätietoa apartheidista Nelson Mandelasta kertovan elokuvan Invictus – voittamaton oppimateriaalissa.