Sarjakuva: pettymys 

Lapasta harmittaa usein se, että häntä pelottaa niin moni asia, eikä ole kuin muut kummitukset. Hän vertaa itseään muihin ja kokee pettymyksen tunnetta itseään kohtaan. Hän ehkä kokee, ettei ole yhtä hyvä kuin muut. 

Keskustelkaa ensin apukysymysten avulla: 

• Mitä pettymys on? Miltä ja missä kohtaa kehoa pettymys tuntuu? 
• Millainen ilme sinulla on, jos olet pettynyt? Näytä! 
• Millaisissa tilanteissa olet kokenut pettymystä? 
• Jokaisella tunteella on tärkeä tehtävä. Miksi pettymys on tärkeä tunne? 

Piirtäkää sarjakuva, jolloin olitte viimeksi pettyneitä. Kerro mistä tilanne lähti, se hetki, kun koit pettymyksen tunteen suurimmillaan ja kuinka tilanne ratkesi. Halukkaiden sarjakuvat voidaan näyttää ja niistä voidaan keskustella. 

Kannustuskortin tekeminen: omat vahvuudet ja itsensä hyväksyminen 

Pettymyksen hetkellä voi auttaa, jos joku kannustaa ja muistuttaa omista vahvuuksista. Vaikka Lapanen on arka ja pelokas, ja se haittaa monesti Lapasta itseään ja hänen tekemistään, hänellä on myös omia vahvuuksia: hän on esimerkiksi rauhallinen, harkitseva ja kohtelias. 

Kirjoita/piirrä Lapaselle kannustuskortti! Mitä sanoisit/piirtäisit hänelle, jotta hän tuntisi itsensä hyväksi juuri sellaisena kuin on? Missä Lapanen on hyvä? 

Voit aloittaa vaikka näin: 

• ”Lapanen, sinä olet…” 
• ”Vaikka sinua pelottaa, olet silti…” 
• ”Muista, että…” 

Keskustelkaa vielä yhdessä: 

• Mikä voisi auttaa Lapasta tuntemaan itsensä hyväksi juuri sellaisena kuin on? 
• Mitä itse voin tehdä, kun koen pettymystä? 
• Miten voin auttaa kaveria, joka on pettynyt? 

Keskustelutehtävä: pelon kohtaaminen 

Lapasta pelottaa moni asia, yleensä pimeys tai pimeät asiat, kuten elokuvassa pimeä kellari. Lapasta pelottavat myös pelottavat äänet tai hirviöt. Lopulta kuitenkin elokuvassa Lapanen “voittaa” pelon, esimerkiksi Lapanen joutuu kellariin ja kohtaa “hirviön”, joka onkin ystävällinen rotta, eikä täten hirviö ollenkaan.  

Eräässä kohtauksessa Lapasta myös pelottivat liian jännittävät leikit, mutta ystävien avulla pelon kohtaamista harjoiteltiin. Pelon tunteesta oli myös hyötyä Lapaselle, sillä elokuvassa lapset olivat menossa kellariin, joka olikin pimeässä vaarallinen, sillä lattialla oli lasinsirpaleita. 

Keskustelkaa asiasta esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: 

• Miten Lapanen voitti oman pelkonsa? 
• Mikä oikeastaan oli monesti syy, miksi Lapasta pelotti? (Lapasen mielikuvitus asioista oli pelottavampi kuin todellisuus.) 
• Mikä sinua pelottaa? Oletko joskus onnistunut voittamaan pelkosi? Onko sinulla joku pelko, jonka toivoisit voivasi voittaa/kohdata? 
• Pelkäävätkö kaikki samoja asioita? 
• Miten pelot on helpompi kohdata? (ystävien/perheen avulla, tekemällä asioita yhdessä, tutustumalla asioihin etukäteen ja juttelemalla asiasta). 
• Miltä tai missä pelko tuntuu? Miltä pelokas ihminen tai eläin näyttää? 
• Jokaisella tunteella on tärkeä tehtävä. Miksi pelko on äärimmäisen tärkeä tunne? 
• Miksi on tärkeää voida hallita pelkoa? 

Piirrä tai maalaa: pelon konkretisoiminen 

Pohtikaa ja keskustelkaa, mikä asia pelottaa eniten koko maailmassa. Piirrä omasta pelostasi kuva. Usein, kun omasta pelosta puhuu ääneen tai sen esimerkiksi piirtää/maalaa, pelon tunne ei ole enää niin voimakas ja pelon tunne helpottuu. On myös todella rohkeaa sanoa ääneen, jos joku asia pelottaa. 

Tämän jälkeen keskustelkaa piirtämistänne kuvista ja siitä, miten pelon tunnetta voisi hillitä tai miten oman pelon voisi jopa voittaa. 

Piirrä tai muovaa: pelon muuttaminen hassuksi 

Piirrä tai muovaa muovailuvahasta jokin asia, joka pelottaa sinua. Se voi olla esimerkiksi hirviö, pimeä metsä tai kova ääni. Muuta pelottava asia vähemmän pelottavaksi: 

• Jos piirsit pelottavan hahmon, lisää sille jotain hauskaa, kuten pupunkorvat, hassu hattu tai ilmapallo käteen.  

• Jos muovailit jotain, muuta se hassuksi esimerkiksi lisäämällä hymyilevät kasvot tai tekemällä siitä pienemmän ja vähemmän uhkaavan. 

• Jos sinun on hankala itse miettiä, miten saat pelottavasta asiasta vähemmän pelottavan, kysy aikuiselta apua. 

Keskustelkaa vielä lopuksi: 

• Miltä tuntui muuttaa pelottava asia vähemmän pelottavaksi? 

• Voiko pelottavista asioista ajatella eri tavalla, jotta ne eivät enää tuntuisi yhtä pelottavilta? 

• Voisiko pelko perustua joskus harhaan tai väärinkäsitykseen tai vaikkapamielikuvitukseen? 

Janaharjoitus: mitä on rohkeus? 

Keskustellaan ensin siitä, mitä on rohkeus, ja miten se näkyi elokuvassa eri hahmoilla. Keskustellaan esimerkiksi näiden apukysymysten avulla: 

• Mitä on rohkeus? 
• Ketkä elokuvassa olivat mielestänne rohkeita? 
• Vaikka Lapanen pelkäsi monia asioita ja oli arka, osoittiko hän rohkeutta jossain kohdassa elokuvassa? Missä? 
• Oliko Lapaniina välillä liian rohkea? Voiko liiallinen rohkeus (uhkarohkeus) olla haitaksi? Miksi? 

Seuraavaksi tehdään janaharjoitus, jossa luokan toisessa päässä toisessa päässä on “kyllä”, keskellä “en muista” ja toisessa päässä “en”. Opettaja kysyy, ovatko oppilaat tehneet rohkeustekoja viimeisen viikon aikana. Oppilas sijoittuu janan sopivalle kohdalle riippuen vastauksestaan. Jokaisen kysymyksen jälkeen voidaan kysyä muutamalta oppilaalta esimerkki tai tarkennus kyseisestä rohkeasta hetkestä. 

1. Oletko maistanut uutta ruokaa? 
2. Oletko viitannut tunnilla, vaikka et olisi ihan varma vastauksesta? 
3. Oletko puolustanut kaveria, jos hän on jäänyt yksin tai joku on kohdellut häntä huonosti? 
4. Oletko kokeillut uutta leikkiä, vaikka ei tietäisi, lähteekö kukaan mukaan? 
5. Oletko myöntänyt tehneesi virheen tai toimineesi väärin? 
6. Oletko pyytänyt anteeksi? 
7. Oletko tutustunut uuteen ihmiseen esimerkiksi pyytämällä leikkiin mukaan? 
8. Oletko kävellyt pimeässä yksin, esimerkiksi huoneesta toiseen? 
9. Oletko uskaltanut kokeilla jotain jännittävää asiaa, kuten vaikka esiintymistä tai jännittävän pulkkamäen laskemista? 
10. Oletko uskaltanut sanoa oman mielipiteesi, vaikka muut ajattelisivat eri tavalla? 

Huomataan, että jokainen lapsi on tehnyt varmasti yhden tai todennäköisesti useammankin rohkean teon viikon aikana. Jokainen on siis rohkea! 

Piirrä: arkiset rohkeuden teot 

Jokainen lapsi saa paperin, johon piirretään jokin rohkeuden teko, jonka on tehnyt viime aikoina. Kun piirrokset ovat valmiit, opettaja kerää kaikki piirrokset. Näytetään ryhmälle vuoronperään rohkeuden teot, joita oppilaat ovat tehneet. Tämän jälkeen voidaan arvata, millaisesta rohkeuden teosta on ollut kysymys. Jos halutaan, muut voivat arvata, kenelle teko voisi kuulua. 

Toiminnallinen tehtävä: oman tilan tarve 

Elokuvassa Lapasta ärsytti, kun hän ei saanut olla rauhassa omassa huoneessaan. Joskus meillä kaikilla on tilanteita, jolloin haluaisi olla rauhassa omissa oloissaan. Me kaikki olemme myös erilaisia ja omia persooniamme. Meillä on siis myös erilainen oman tilan tarve: joku viihtyy hyvin yksin useinkin, ja joku taas haluaisi aina seuraa. Oman tilan tarve riippuu paljon erilaisista tilanteista. 

Keskustellaan ensin: 

• Milloin sinä haluaisit olla yksin? 
• Miltä tuntuu, kun joku ei anna sinun olla rauhassa, vaikka pyydät sitä? 
• Milloin taas et haluaisi olla yksin? 
• Miksi on tärkeää kunnioittaa toisen omaa tilaa? 

Tätä tehtävää varten jokainen lapsi tarvitsee esim. oman pitkän narun. Harjoitellaan oman tilan tarpeen tunnistamista. Lapset aloittavat omassa ympyrässään Tehdään narusta ympyrä, jonka keskelle lapsi menee seisomaan. Tämän jälkeen opettaja sanoo erilaisia tilanteita, ja lasten pitää miettiä, tarvitseeko heidän ympyränsä pysyä samankokoisena vai kasvaa/pienentyä. Kerrotaan, että kun narun tekee isommaksi mahdolliseksi ympyräksi (oman tilan tarve suuri), tarkoittaa se yksin oloa, kun taas tosi pieni ympyrä taas tarkoittaa tiivistä olemista esim. kaverien tai vanhempien kanssa (oman tilan tarve pieni). Eri tilanteiden jälkeen keskustellaan, miksi näissä tilanteissa tarvitsee joko paljon tai vähän tilaa ja miksi. 

Esimerkkejä erilaisista tilanteista: 

• Leikit legoilla kaverin kanssa. 
• Luet kirjaa. 
• Kaaduit ja satutit jalkasi. 
• Piirrät ja värität. 
• Leikitte luokan kanssa hippaa. 
• Olet iloinen ja haluat halata ystävääsi. 
• Tunnet olosi surulliseksi ja haluat rauhassa miettiä asioita. 
• Joku kertoo sinulle salaisuuden. 
• Olette kaikki yhdessä katsomassa elokuvaa. 
• Harjoittelet uutta taitoa, kuten solmimaan kengännauhoja. 
• Olet väsynyt ja haluat levätä. 
• Jännität esiintymistä ja haluat keskittyä. 
• Tapaat uuden ihmisen ensimmäistä kertaa. 
• Olet jonossa odottamassa omaa vuoroasi. 
• Teet läksyjä. 

Piirrä: Unelmieni huone/tila 

Kaikki tarvitsevat joskus omaa tilaa – toiset enemmän, toiset vähemmän. Nyt saatte suunnitella unelmienne huoneet tai tilat, jossa voisitte tuntea olonne mukavaksi, turvalliseksi ja onnelliseksi. 

Pohdi ja suunnittele ensin seuraavien kysymysten avulla: 

• Miltä unelmiesi tila näyttää? Onko se suuri vai pieni? Onko siellä valoja, värejä tai ikkunoita? 
• Mitä siellä on? Onko siellä pehmeitä tyynyjä, tuoleja, pöytiä, sänkyä, lempikirjoja, musiikkia, leluja tai muita tärkeitä asioita? 
• Kuka sinne saa tulla? Haluatko olla siellä yksin, perheen kanssa vai kavereiden kanssa? 

Tämän jälkeen piirrä unelmiesi huone. Lopuksi esitellään tilat ja huoneet. Huomataan, että jokainen meistä tarvitsee hieman eri asioita. 

Vaihtoehtoinen toteutus tehtävään (alkuopetus): Tehtävän voi tehdä myös kirjoitusharjoituksena, jossa harjoitellaan asioiden kuvailua ja esimerkiksi adjektiivien käyttöä. Kerrotaan yllä olevien apukysymysten avulla huoneesta. Lopuksi kirjoitukset olisi kiva lukea ääneen! 

Kun omaa tilaa ei ole: rauhoittumiskeinot 

Aina ei ole mahdollista mennä omaan huoneeseen tai edes rauhalliseen tilaan, kun sitä tarvitsisi. Miettikää ensin yhdessä, kuinka tilanteessa, jossa on paljon ihmisiä, ääntä ja mahdollisesti ahdastakin, voi toimia, jotta voi rauhoittua. Listatkaa keinot ylös ja harjoitelkaa niitä yhdessä. 

Tässä myös muutamia hyviä rauhoittumiskeinoja, joita voi ryhmässä yhdessä tehdä aina silloin tällöin. Jotta lapset oppivat erilaisia rauhoittumiskeinoja, tulisi niitä harjoitella säännöllisesti ja aina sopivan paikan tullen (esim. jos ryhmä on levoton). 

1. Hidas hengitys: Hengitetään nenän kautta sisään ja puhalletaan suun kautta hitaasti ulos. Tätä voi tehdä esim. “puhaltamalla kynttilän sammuksiin” tai “täyttämällä ilmapallon vatsaan.” 

2. Sormihengitys: Liikutaan sormella pitkin toisen käden sormien ääriviivoja samalla hengittäen sisään ja ulos: sisäänvedon kohdalla ylös, uloshengityksellä alas. 

Mielikuvamatka

Suljetaan silmät hetkeksi ja kuvitellaan paikka, jossa on rauhallista. Oppilaat voivat maata luokassa tai istua omilla paikoillaan. Opettaja johdattaa lyhyellä ohjatulla mielikuvaharjoituksella. Tässä alla esimerkki mielikuvamatkasta. Sulkeissa on ohjeita, kuinka opettaja voi tehostaa mielikuvamatkaa: 

(Puhu rauhallisella ja lempeällä äänellä. Halutessasi voit laittaa taustalle rauhallisen musiikin tai vaikka luonnon ääniä.) 

Sulje silmät ja ota syvä, rauhallinen hengitys sisään… ja puhalla hitaasti ulos (opettaja tekee tämän itsekin niin, että opettajan hengitys kuuluu). Kuvittele, että olet matkalla paikkaan, jossa kaikki on juuri sopivaa sinulle. Tämä paikka voi olla kaunis metsä, lämmin hiekkaranta, pehmeä niitty tai vaikka kelluva pilvi korkealla taivaalla. 

Katso ympärillesi. Mitä näet? Ehkä korkeita, hiljaa huojuvia puita tai pehmeää, aaltoilevaa vettä. Ehkä taivaalla lentää lintuja tai jossain pilkahtaa perhonen. Kaikki on rauhallista ja turvallista. Kuuntele hetki. Mitä ääniä kuuluu? (Opettaja voi tehdä hiljaisia ääniä: puun huminaa puhaltamalla kevyesti, aaltojen loisketta sormia napauttamalla, linnunlaulua hiljaa visertämällä tai hyödyntää jotain soittimia, kuten triangelia.) 

Nyt tunne, miltä tässä paikassa tuntuu. Onko jaloissasi pehmeää sammalta? Vai lämpimän hiekan murusia varpaiden välissä? Ehkä tunnet kevyen tuulen ihollasi. Ota vielä muutama rauhallinen hengitys. Hengitä syvään sisään… ja ulos. (Opettaja tekee tämän itsekin niin, että opettajan hengitys kuuluu.) Tunne, kuinka keho rentoutuu joka henkäisyllä. Tässä paikassa ei ole kiirettä, ei hälinää – vain sinä ja rauha. 

Jos haluat, voit löytää tästä paikasta jotain erityistä. Ehkä kauniin simpukan, sileän kiven tai pienen taikaisen lehden, jonka voit mielessäsi ottaa mukaasi muistoksi. Pidä se hetken aikaa käsissäsi ja tunne sen muoto ja pinta. 

Kun olet valmis, voit hitaasti palata tähän tilaan. Liikuttele varpaita, heiluttele sormia ja ota vielä yksi syvä hengitys. (Opettaja tekee tämän itsekin niin, että opettajan hengitys kuuluu.) Kun avaat silmät, muista, että voit aina palata tähän paikkaan mielessäsi, kun tarvitset rauhoittumisen hetken.