Podcast romaanin ja elokuvan pohjalta

Tehkää 2-3 hengen ryhmissä noin 10–30 minuutin mittainen podcast, jossa keskustellen vertaatte ja analysoitte Alex Schulmanin Polta nämä kirjeet -romaania (2018) ja Björn Rungen Polta nämä kirjeet -elokuvaa (2022).
1. Suunnittelu
Tehkää suunnitteluvaiheessa muistiinpanoja. Käsitelkää podcastissa esimerkiksi seuraavia asioita:
- Esitelkää podcastinne puhujat ja aihe.
- Esitelkää teosten perustiedot ja avatkaa hieman romaanin konteksteja, esimerkiksi tekijäkontekstia.
- Esitelkää romaanin aihe ja päähenkilö sekä tarinan lähtötilanne.
– Romaani alkaa päähenkilön, Alexin, ongelman esittelyllä. Mikä ongelma hänellä on, ja miksi se saa hänet perehtymään isoisänsä tarinaan ja tuotantoon?
– Poikkeaako elokuvan lähtötilanteen esittely romaanista? - Valitkaa juonesta 1–2 keskeistä käännekohtaa. Perustelkaa valintanne.
- Selvittäkää, mitä tarkoittaa autofiktio. Millä perusteilla Polta nämä kirjeet edustaa autofiktiota?
- Analysoikaa teosten rakennetta ja aikatasoja. Miten eri aikatasoja hyödynnetään? Mikä merkitys ennakoinneilla ja takaumilla on teoksissa?
- Mikä on teosten sosiaalinen miljöö?
- Analysoikaa Karin Stolpen henkilöhahmoa. Miten 1930-luvun ajallinen ja kulttuurinen konteksti vaikuttaa hänen keskeisiin valintoihinsa ja toimintaansa? Millaisen kuvan teos antaa naisen asemasta eri aikakausilla?
- Verratkaa Sven Stolpen ja Olof Lagercranzin henkilöhahmoja toisiinsa: Millaiset ovat heidän suhteensa? Mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia kirjailijoilla on?
– Millainen suhde Alexilla on Sven Stolpeen ja miten se muuttuu teoksen aikana? - Selvittäkää, mitä tarkoittaa ylisukupolvinen trauma. Miten käsite liittyy Polta nämä kirjeet -teoksiin?
- Analysoikaa ja tulkitkaa jotain elokuvassa Polta nämä kirjeet (2022) käytettyä, toistuvaa motiivia, kuten jälkiruoka, risti, naisen puhtaus, kirjeet ja kirjoittaminen ja mustarastaan muna.
- Eritelkää ja arvioikaa Polta nämä kirjeet -elokuvassa käytettyjä keinoja rakentaa epookkielokuva. Keskittykää erityisesti kuvakerrontaan, lavasteisiin ja äänimaailmaan. Tutustukaa epookin käsitteeseen Koulukinon verkkosivulla.
- Mikä on romaanin teema? Korostuvatko elokuvassa eri teemat kuin romaanissa?
- Valitkaa yksi seuraavista teokseen liittyvistä repliikeistä. Selittäkää, miten se liittyy teokseen, sen henkilöhahmoihin ja teemoihin.
– Mennyt on mennyttä
– Kirje on unelmien maa
– Muistot kasvavat
– Avioliitto on kuin pitkä keskustelu
– Isoisä inhoaa ääniä
– Häpeä jää kehoon
– Isoisällä oli loppu, tyttärenpojalla alku
- Analysoikaa Alex Schulmanin Polta nämä kirjeet -romaanin (2018) ja teokseen perustuvan, Björn Rungen ohjaaman Polta nämä kirjeet -filmatisoinnin (2022) eroavaisuuksia oheisen taulukon avulla. Poimikaa taulukosta esimerkiksi 3–5 eroavaisuutta. Voitte myös käyttää omia havaintojanne.
- Pohtikaa, miksi elokuvassa on päädytty romaanista poikkeavaan ratkaisuun.
- Mihin valinnoilla pyritään?
- Pohdi lopuksi, kuinka uskollinen filmatisoinnin tulisi olla samannimiselle romaanille, joka perustuu tositapahtumiin.
2. Rakenne
Suunnitelkaa podcastinne rakenne (aloitus, käsittelyosa ja lopetus). Päättäkää, missä järjestyksessä etenette keskustelussa ja mitä asioita otatte mukaan. Podcastissa keskustelu saa edetä vapaamuotoisestikin, mutta jonkinlainen runko kannattaa olla.
3. Äänitys
Äänittäkää podcastinne. Tiedostojen palauttamisessa voi hyödyntää esim. Classroomia.
Vinkki! Ohjeita podcastien tekoon löytyy esim. Mediakasvatusseuran Muiden mediasta meidän mediaksi -oppaasta Podcast mediakasvatuksen välineenä -osiosta (s.19).
Arviointi Podcast arvioidaan kouluarvosanalla 4-10. Jokainen keskustelija saa oman arvosanan. Arvosanaan vaikuttavat: – analyysi ja tulkinta Analysoit ja tulkitset teosta vakuuttavasti ja syvällisesti. Havainnot ovat tarkkoja ja perusteltuja. Käytät kirjallisuusanalyysin käsitteitä luontevasti. – esimerkit ja havainnollistaminen Perustelet ja havainnollistat ajatuksiasi ja tulkintojasi konkreettisilla, teoksesta poimituilla esimerkeillä – keskustelun rakenne Keskustelun rakenne on johdonmukainen; keskustelua on helppo seurata. Asiasta toiseen siirrytään luontevasti, ja keskustelusta välittyy aito vuorovaikutus. – keskustelutaidot Hyödynnätte keskustelutaitoja esimerkillisesti: Kuuntelette toisianne aktiivisesti, minkä osoitatte reagoimalla siihen, mitä toinen sanoo. Ilmaisette ja perustelette mielipiteitänne selkeästi, esitätte kysymyksiä ja/tai kommentteja sekä rohkaisette ja tuette muita osallistujia. |