keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Tavarataivas-dokumentti nostaa keskusteluun kestävyyden, perustarpeet ja tavaroiden erilaiset merkitykset. Nykymaailma on täynnä tavaroita, mutta mitä tavaroita loppujen lopuksi tarvitaan perustarpeiden tyydyttymiseen? Perustarpeina voidaan pitää esimerkiksi ravintoa sekä puhdasta ilmaa ja vettä. Näiden tarpeiden tyydyttymisen jälkeen ihminen huolehtii muista tarpeistaan, kuten terveydestä, ihmissuhteista ja itsensä toteuttamisesta. Tavaroita ei kuitenkaan vain hankita, käytetä ja poisteta kotitaloudesta tarpeiden tyydyttämiseksi vaan niiden avulla rakennetaan identiteettiä, ylläpidetään ihmissuhteita ja vaikutetaan ympäröivään yhteiskuntaan. Tavaroilla tyydytetään siis sekä tarpeita että haluja. Omaa toimintaa pohdittaessa on hyvä miettiä, mitä oikeasti tarvitsen ja mitä toisaalta haluan.

Kestävä kulutus perustuu elämäntyyliin, jossa myönteinen tulevaisuusajattelu sekä tietoisuus ja vastuu omasta toiminnasta ohjaavat päätöksiä. Kestävää kulutusta voidaan tarkastella neljän ulottuvuuden lävitse: ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen. Nämä ulottuvuudet pohjautuvat Brundtlandin komission työhön (Kuluttajakasvatuksen strategia, pdf). Kestävästi toimiva kuluttaja käyttää tietoisesti ja säästeliäästi kaikkia resursseja: rahaa, luonnonvaroja ja aikaa.

Ekologisesti kestävä kulutus on sopusoinnussa luonnon prosessien, monimuotoisuuden ja luonnonvarojen säilyttämis- ja ylläpitoperiaatteiden kanssa.  Yksittäinen kuluttaja voi esimerkiksi kierrättää ja suosia julkista liikennettä. Kansallisella ja globaalilla tasolla korostuvat esimerkiksi toimet luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Taloudellisella kestävyydellä viitataan taloudellisesti tehokkaaseen ja oikeudenmukaiseen kehitykseen. Taloudellisesti kestävä toiminta näkyy arjessa omien tulojen mukaisena kuluttamisena. Myös ostamatta jättäminen on kestävää toimintaa taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Taloudellinen ja ekologinen kestävyys ovatkin vuorovaikutuksessa keskenään eivätkä poissulje toisiaan. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ihmisten elämänhallinnan kehittämistä ja sosiaalisen identiteetin vahvistamisesta. Kulttuurinen kestävyys edellyttää kehityksen sopusointuisuutta kulttuurin ja arvojen kanssa.  Kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden yhteydessä voidaan esimerkiksi pohtia sitä, onko kännykkä nykykulttuurissa välttämätön. Onko meidän oltava koko ajan muiden tavoitettavissa? Omilla teknologian valinta- ja käyttötottumuksilla luodaan samalla kulttuuria ja vaikutetaan tekniikkaan liittyviin tapoihin ja käytänteisiin. Jokainen kuluttaja osallistuu kulutusvalinnoillaan ja –tottumuksillaan kulttuurissamme vallitsevan kulutuskäsityksen rakentamiseen riittävästä ja norminmukaisesta kulutuksesta.

Edellä kuvattua jaottelua voidaan täydentää huomioimalla toiminnan eri tasot eli yksittäisen kuluttajan toiminta sekä yhteiskunnallinen/kansallinen ja globaali taso.  Julkisessa keskustelussa tuodaan usein esille, että kansantalous vaatii toimiakseen kulutusta.  Tässä yhteydessä korostuu kuitenkin toiminnan vastuullisuus ja kestävyys kaikilla tasoilla. Voidaankin ajatella, että yhteiskunnan tulisi mahdollistaa ja kannustaa kuluttajia toimimaan kestävästi.  Vastaavasti kuluttaja voi omalla toiminnallaan ja valinnoillaan vaikuttaa yhteiskuntaan.

Pohdittavaksi:

  • Mitä on kohtuullinen kulutus?
  • Mitä tavaroita tarvitset tullaksesi toimeen, mikä puolestaan tuo luksusta ja iloa arkeen?
  • Millaisia merkityksiä tavaralla on?
  • Miten ympäröivä kulttuuri ja yhteisö vaikuttavat siihen, mikä nähdään tarpeellisena ja välttämättömänä?
  • Miten kestävyyden eri ulottuvuudet näyttäytyvät omassa arjessa, yhteiskunnassa ja globaalilla tasolla?
  • Millaisia haasteita liittyy kestävään kuluttamiseen ja toimintaan yksilön arjessa ja laajemmin yhteiskunnassa?

Lisätietoa kuluttajakasvatuksesta, sen sisällöistä ja tavoitteista löytyy Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta

Kuluttajakasvatuksen verkkosivuilta löytyy myös oppimateriaalia, jota voi soveltaa yksittäisen oppiaineen opetuksessa tai eri oppiaineiden yhteistyönä lukuvuoden aikana.

Tietoa kestävästä ja vastuullisesta kuluttamisesta löytyy Eko-ostajan oppaasta.

Tutustukaa myös SPREAD Sustainable Lifestyles 2050 -hankkeeseen.
Kyseessä on Euroopan laajuinen tutkimushanke tulevaisuuden elämäntavoista. Hankeessa on etsitty vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä on kestävä elämäntapa? Mitä kestävä tulevaisuus vaikuttaa kulutukseemme, elämiseemme ja liikkumiseemme? Miten tiedämme onko elämäntapamme kestävä vai ei? Mitä kaikkea muuta kuin tavaraa meillä on?
Euroopan komission rahoittaman hankkeen Suomen osuudesta on vastannut ajatushautomo Demos Helsinki.