keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Yhdysvaltalaisen F. Scott Fitzgeraldin (1896-1940) kolmas romaani Kultahattu toimii kirjailijan muiden teosten tavoin "kadotetun sukupolven äänenä". Tätä ensimmäisen maailmansodan aikana aikuistunutta sukupolvea leimasivat nautinnonhalu ja kyynisyys. Kultahattu on uskollinen jazz-aikakauden kuvaus, jonka luomistyöhön Fitzgerald ammensi omista kokemuksistaan ja esimerkiksi myrskyisästä suhteesta vaimoonsa Zeldaan, villiin ja uudenaikaiseen flapper girliin

Kultahattua pidetään yhtenä modernin kirjallisuuden klassikoista. Sen tyylipiirteitä ovat muun muassa tajunnanvirtateksti, kertojaan rajoittuva näkökulma ja epälineaarinen ajankulun kuvaus. Kirja julkaistiin vuonna 1925, mutta siitä tuli suosittu vasta sen uusintapainoksen myötä 1950-luvulla. Nykyisin Kultahattu kuuluu lukioissa ja yliopistoissa luettaviin perusteoksiin.

Näin teoksesta kirjoittaa sen suomennoksen julkaissut Otava:

Kultahattu on jazzin ja kieltolain, rajun 20-luvun kuuluisin kirja, ja sen tekijä F. Scott Fitzgerald on tuon ajan itseoikeutettu, tarunomainen apostoli, ”kultaisen huuman ihmelapsi”, jonka tuotanto on kokenut viime vuosina ylösnousemuksensa ja yleismaailmallisen renessanssinsa. Nuoren Hemingwayn ohella Fitzgerald onkin se kirjailija, joka rikkaimmin ja voimakkaimmin on kuvannut 20-luvun kuumeista, kimaltelevaa, mutta henkisesti tyhjää elämää.
Kultahattu – The Great Gatsby – Fitzgeraldin mestariteos, on jännittävä ja samalla sattuvan ironinen romaani rahamaailman tanssista kultaisen vasikan ympärillä. Päähenkilö, Jay Gatsby, on yhteiskunnan alimmalta portaalta hämärin keinoin suuriin rahoihin käsiksi päässyt miljoonikko. Hän tapaa kohtalonsa nuoruudenrakastettunsa, nyt onnettomassa avioliitossa elävän Daisyn hahmossa, ja tunne, joka kasvaa heidän välilleen, aiheuttaa lopulta suhteiden pelottavan kärjistymisen New Yorkin liepeille kerääntyneessä ihmisryhmässä.
Kultahattu on lajissaan hieno ja viimeistelty kuin filigraanityö, sanonta ja tyylin vivahteikkuus hipovat täydellisyyttä. Romaanin hitaanobjektiivinen kuvaus tuntuu imeneen itseensä kaiken värin, äänen ja tuoksun kuumuuttaan hehkuvasta suurkaupungista."
Otava 1960

(Lähde: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5048)

 

1. Tehkää Kultahattu-kirjasta romaanianalyysi. Vinkkejä romaanianalyysin tekoon löytyy esimerkiksi Koulukinon Tummien perhosten koti -oppimateriaalista. Lisätietoa kirjailijasta löytyy mm. Wikipediasta ja Näytelmät.fi -sivustolta.

2. Kultahattu on tulkittu elokuvaksi kolmeen kertaan ennen käsillä olevaa Baz Luhrmannin versiota: The Great Gatsby vuonna 1926, Kohtalokasta valtaa vuonna 1949 ja Kultahattu vuonna 1974. Zelda ja Scott Fitzgerald eivät itse pitäneet pian kirjan julkaisemisen jälkeen tehdystä, vuoden 1926 filmatisoinnista: he poistuivat elokuvateatterista kesken näytöksen, ja Zelda kuvaili kirjeessä elokuvaa mädäksi, kamalaksi ja surkeaksi.

Viimeisin versio, australialaisohjaaja Baz Luhrmannin The Great Gatsby – Kultahattu on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Esimerkiksi Helsingin Sanomien kriitikko Pertti Avola luonnehtii Luhrmannin tulkintaa seuraavasti: "Luhrmann ei ole kuvannut Fitzgeraldia. Hän on tehnyt maailman, jonka voisi siirtää lumihiutalepalloon." Dome.fi-sivuston Aki Lehden mielestä Luhrmann on pilannut  amerikkalaisen kirjallisuuden klassikon. Toisaalta Ilta-Sanomien Tarmo Poussu näkee, että Luhrmann on tuhonnut alkuperäisteoksen rakentaakseen sen aineksista aivan oman tulkintansa.

  • Vertailkaa kirjaa ja elokuvaa: mitä on säilytetty, mitä on jätetty pois, mitä lisätty kirjan ulkopuolelta? Välittyykö The Great Gatsby – Kultahattu -elokuvassa mielestänne Kultahattu-kirjan henki tai tunnelma?