Tiikerit 2021. Oy Kinoscreen Illusion ltd.

Tiikerit-oppimateriaalin Mielenterveys-osio soveltuu erityisesti seuraaviin lukio-opintojen moduuleihin:
Terveystieto: TE1 Terveys voimavarana
Psykologia: PS4 Tunteet ja mielenterveys

Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Mielenterveys voidaan myös nähdä voimavarana, jota määrittelevät yksilölliset tekijät, kokemukset, sosiaalinen tuki ja vuorovaikutus, yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit, sekä kulttuuriset tekijät. Yksilöllisiä tekijöitä ovat esimerkiksi perimä, sukupuoli ja elämänkokemukset. Sosiaaliseen tukeen ja vuorovaikutukseen kuuluvat perhe ja koulu. Yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit tarkoittavat mm. taloudellista toimeentuloa sekä asumis- ja elinolosuhteita. Kulttuurisia tekijöitä mielenterveyden taustalla ovat arvot, tasa-arvo ja itsemääräämisoikeus, mielenterveyden yhteiskunnallinen arvo ja leimaavuus.

1. Selvitä, mitkä seikat vahvistavat mielenterveyttä eli ovat ns. suojatekijöitä.

2. Selvitä, mitkä seikat puolestaan heikentävät mielenterveyttä eli ovat ns. riskitekijöitä.

3. Analysoi löytämiesi tietojen perusteella Martinin hahmoa. Mitä suoja- ja riskitekijöitä löydät hänen elämästään?

Masennus mielenterveyden häiriönä

Masennus eri muodoissaan on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä. Jopa joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana.

1. Etsi tietoa masennuksesta, sen syistä, oireista ja hoidosta.
   
2. Kokoa löytämiesi tietojen pohjalta seikkoja, jotka Martinin hahmossa viittaavat masennukseen.
   Elokuvassa ei kerrota suoraan diagnoosia Martinin hahmon pahoinvoinnin taustalla. Oikeassa elämässä Martin Bengtsson on kertonut sairastuneensa Italiassa masennukseen.
   
3. Pohtikaa pienissä ryhmissä miten urheiljoiden mielenterveyttä voisi tukea.
   Masennus ja muut mielenterveysongelmat ovat huippu-urheilijoiden keskuudessa muuta väestöä yleisempiä. Ylen viimevuotisessa kyselyssä vastanneista urheilijoista yli kaksi kolmasosaa kertoi kärsineensä mielenterveyden häiriöistä.
   
   Lähde
   Yle: Yli 70 suomalaista huippu-urheilijaa kertoo mielenterveyden häiriöistään – Ylen kysely: Huippu-urheilun raadollisuus aiheuttanut monelle vakavia ongelmia
   
   

Mielenterveyden stigma

Mielenterveyden stigmalla tarkoitetaan yksilön häpeäleimaamista negatiiviseen mielikuvaan mielenterveyden ongelmansa vuoksi. Tämä voi johtaa yksilön alempiarvoiseen kohteluun. Usein tällaiseen kohteluun liittyy tarpeettomia pelkoja sairastunutta kohtaan sekä aliarviointia sairauden johdosta tai ajattelua yksilön omasta pärjäämättömyydestä yhteiskunnassa. Tästä johtuen hänet pyritään jättämään ulkopuolelle muusta joukosta. Stigma ja häpeä saattavat usein estää mielenterveysongelmista kärsivää hankkimasta apua.

1. Pohdi, mitkä seikat loivat Martinin tapauksessa stigmaa ja estivät häntä puhumasta ongelmistaan ja hakemasta niihin apua.
   
   
2. Mitä muita negatiivisia mielikuvia eri mielenterveysongelmiin liitetään?
   
   
3. Virheelliset käsitykset mielenterveysongelmista ylläpitävät stigmaa. Lue Ylen artikkeli “Kerran hullu, aina hullu” – ja muita myyttejä mielenterveydestä, jossa kumotaan mielenterveysongelmiiin liittyviä myyttejä. Keskustelkaa pienryhmissä, millaisilla keinoilla myyttejä voitaisiin purkaa ja stigmaa vähentää.