keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

TANGO

 

Tangoa pidetään erityisesti suomalaisena ilmiönä. Kuitenkin tango on syntynyt Argentiinassa ja kulkeutunut meille Ranskan ja Saksan kautta. Miten siitä on voinut tulla suomalaisuuden symboli? Tässä oppimateriaalin osassa tutustutaan tarkemmin tangoon sen historian kautta. Keskeistä on huomata, kuinka monista pienistä, eri puolilta maailmaa kulkeutuneista osista tango alun perin rakentui, ja kuinka tällainen kulttuurien yhteensulautuminen voi synnyttää uusia, valtavan rikkaita perinteitä. Myös suomalainen tango on muualta tulleiden kulttuurivaikutteiden fuusion tulosta, ja samaa voisi sanoa koko suomalaisesta kulttuurista. ”Monikulttuurisuus” ei siis ole mikään tulevaisuuden juttu, vaan jo tätä päivää ja osa menneisyyttämmekin.

 

  • Keskustelkaa tangosta ensin pienryhmissä, sitten yhdessä. Millaisia adjektiiveja liittäisitte tangoon? Millaisia mielikuvia herättävät sanat suomalainen tango? Keitä kuuluisia tangolaulajia, -säveltäjiä ja -sanoittajia tiedätte?

 

Suomalaisesta tangosta tulevat tyypillisesti ensimmäisenä mieleen Tangomarkkinat ja kesäiset tanssilavat. Monelle tango voi tuoda mieleen myös menneisyyden, lähinnä 1950–60-lukujen Suomen. Kuuluisia tangolaulajia ovat esim. Olavi Virta, Eino Grön, Reijo Taipale ja Arja Koriseva. Tangon säveltäjistä tunnetuimpia ovat Toivo Kärki ja Unto Mononen, sanoittajista taas Reino Helismaa ja Sauvo Saukki Puhtila.

 

Tangomanifesti

 

TUOMARI NURMION TANGOMANIFESTI
 
Onko suomalainen tango kuollut vai onko se koomassa? Jos se on parantumaton, niin kuolkoon pois. Se on nähty hiihtämässä zombin lailla tuulipuvussaan. Samanlaiset lelukaupasta ostetut muovikruunut nostetaan sen kutreille joka vuosi. Samat kymmenen rallia soivat Seinäjoen markkinoilla joka vuosi aina samalla tavalla.
 
Tyhjä rituaali, eläkeläisten nostalgiamusiikkia, heinälatoromantiikkaa ilman heinälatoja, ei hikeä, ei sielua, ei myrskyä, ei intohimoa, ei puukkoa, ei sydäntä, ei vääntöä.
 
Jotain tarttis tehdä. Jonkun on noustava ja otettava sähköjohto käsiinsä. Kansan salattu muisti on ajopuuna ja uppotukkina tulossa alas Vantaan koskea, ja meri on oleva sen hauta viimeinen.
 
Missä on tie, ylösnousemus ja elämä?
 
Argentiinalaisia emme ole, saksalaisiksi emme aio tulla, olkaamme siis suomalaisia.
 
Tuomari Nurmio

Maaliskuussa, Anno Domini 2006

 

  • Lukekaa ”Tuomari Nurmion tangomanifesti”, joka julkaistiin 2006 samannimisen levyn mainostamisen yhteydessä. Analysoikaa tekstiä seuraavien kysymysten avulla:

 

a) Mitä tarkoitetaan manifestilla?

b) Mitä kielteisiä asioita suomalaiseen tangokulttuuriin liittyy tekstin mukaan? Oletteko samaa mieltä näistä väitteistä? Esitetäänkö ongelmiin ratkaisua?

c) Millaisia vertauskuvia tangosta käytetään?

d) Mitä tarkoittaa ilmaisu ”kansan salattu muisti”?

e) Mihin tunnettuun lentävään lauseeseen viittaa lause ”Argentiinalaisia emme ole…”? Miksi siinä mainitaan juuri Argentiina ja Saksa?

f) Millaisia muita intertekstuaalisia viittauksia löydätte tekstistä?

g) Miten teksti toimii? Herättääkö se kiinnostuksen, huvittaako se, ärsyttääkö se vai onko se aivan tyhjänpäiväinen? Onko koko teksti kursittu kasaan kieli poskessa, vai onko siinä jokin sanoma?

 

Vinkkejä

d) Ilmaisu tuo mieleen Peter von Baghin lausahduksen ”iskelmä on kansakunnan salattu muisti”, jolla von Bagh viittasi iskelmämusiikkiin eräänlaisena suomalaisten yhteisenä alitajuntana.

e) Lause viittaa 1800-luvun ”kansallisen herättäjän” A. I. Arwidssonin lausahdukseen ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia”, jolla Arwidsson halusi kannustaa suomalaisia etsimään omaa olemustaan ja irtautumaan naapurimaiden kulttuurisesta vaikutuksesta. Argentiina on tangon kotimaa, Saksasta taas on käännetty valtavan paljon nykyään ”suomalaisiksi” miellettyjä tangoja 1930-luvulta alkaen. Suomalaisen tangon on myös sanottu kuulostavan marssimaiselta saksalaisen vaikutuksen vuoksi.

f) ”Seinäjoen markkinoilla” viittaa rillumarei-elokuvaan ”Rovaniemen markkinoilla”. Tie, ylösnousemus ja elämä viittaa Uuteen testamenttiin. ”Anno Domini” on latinaa ja tarkoittaa ”Herran vuonna”. Koko teksti muistuttaa kliseiden vääntelyineen ja iskulauseineen Markku Innon underground-levynkansirunoutta 1970-luvulta.

 

  • Keskustelkaa kysymyksistä: Tarvitseeko tangoperinnettä elvyttää tai uudistaa, vai onko se menneen maailman juttu? Mitä musiikkia eläkeläiset kuuntelevat 50 vuoden päästä nostalgiamielessä, onko se tangoa vai kukaties Tuomari Nurmiota tai Asan räppiä?