keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Elokuvan herättämät tunteet

  • Pohtikaa, mitä tarkoitetaan tunnekokemuksella ja elokuvan katsomiskokemuksella. Miettikää sitten, mitkä elokuvat ovat jääneet mieleenne niiden herättämien tunteiden pohjalta.
  • Mitkä tunteet nousevat päällimmäisenä esille elokuvista, ilon vain surun tunteet? Nouseeko mieleesi joku tietty elokuva tai joku tietty kohtaus?
  • Miksi elokuvat herättävät joskus vahvojakin tunteita (esimerkiksi saavat itkemään tai nauramaan vedet silmissä, ällöttävät tai pelottavat)?
  • Elokuvien sanotaan toimivan tunteiden tulkkina, mitä tällä tarkoitetaan? Onko elokuvan kautta koetulla tunteella vähäisempi merkitys kuin oikeassa elämässä koetulla tunteella?

Käykää läpi seuraava Mediataitokoulun kuvaus median herättämistä tunteista; voitte käyttää sitä myös tehtävän apuna.
Mitä oikeastaan tarkoitetaan kun “sydän on särkynyt” tai jollakin on “perhosia vatsassa”? Sanonnat voivat tarkoittaa hieman eri asioista eri ihmisille, mutta niitä vastaavat tunteet ovat myös ihan oikeita tuntemuksia kehoissamme. Perustunteiksi voidaan ajatella kuitenkin onnellisuutta, hämmästyneisyyttä, surua, vihaa, inhoa ja pelkoa. Muita tunteita voivat olla esimerkiksi huvittuneisuus, syyllisyys, häpeä, helpotus, ilo ja rakkaus. Ihmiset voivat kokea tunteita eri puolilla kehoa ja eri tunteita voidaan kokea myös samanaikaisesti. Tunteet eivät ole suoraan negatiivisia tai positiivisia luonteeltaan vaan kokemus tunteesta voi riippua tilanteesta. Esimerkiksi elokuvan surullinen kohtaus voi koskettaa ja tuntua palkitsevalta, kun taas suru menetyksen johdosta puolestaan voi tuntua jopa musertavalta. Joskus sama tilanne tai mediasisältö voi herättää monenlaisia tunteita. Tunteita ei ole kuitenkaan aina helppo tunnistaa tai pukea sanoiksi.
Musiikilla ja äänitehosteilla on suuri rooli esimerkiksi elokuvan tunnelman luomisessa. Musiikilla voidaan ohjata katsojaa kokemaan elokuvan tapahtumat halutulla tavalla. Kun musiikkia muutetaan tai se puuttuu, muuttuu myös elokuvasta välittyvä tunnelma.

Lähde: Mediataitokoulu / Mediakartan tuntijat. Tunteita ja mediaa käsittelevä materiaali mediakasvatukseen

  • Pohtikaa, miten kirjan lukemiskokemus eroaa elokuvan katsomiskokemuksesta. Voiko kirja elokuvan lailla herättää vahvoja tunteita, esimerkiksi saada itkemään?
  • Mitä kohtauksia elokuvasta jäi mieleenne? Miksi juuri nämä kohtaukset ovat jääneet mieleen? Mitä tunteita elokuvan eri kohtaukset herättivät elokuvaa katsellessa, tai jälkeenpäin elokuvaa muistellessa?
  • Elokuvaa on kuvailtu synkäksi visuaalisuutensa puolesta, ja tämän vuoksi myös pelottavaksi. Mitkä kohtaukset jäivät mieleen erityisen pelottavina? Millä keinoilla kohtauksissa on pyritty kasvattamaan pelon tunnetta?
  • Mitä elokuvan tekijä haluaa välittää katsojalle elokuvan kautta käyttämällä pelottavuutta osana elokuvaa?
  • Tutustukaa vielä alkuperäisen kirjan piirroksiin The Guardianin sivuilla. Tutkikaa esillä olevaa kolmea kuvaa; mitä tunteita kuvat herättävät teissä? Miksi piirrokset ovat tyyliltään mustavalkoisia ja synkkiä? Miten piirrokset on siirretty elokuvaan, onko esimerkiksi hirviöhahmo tunnistettavissa samaksi hahmoksi kuin kirjassa?
  • Keskustelkaa vielä, onko elokuva mielestänne lapsille sopiva (ikäraja 12 vuotta) ja millä perustein. Tutustukaa myös elokuvan Media-avaimen arvioon.