keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

1. a) Haastatelkaa toisianne pareittain. Kysymykset ovat: Millaisista elokuvista pidät? Millaisista elokuvista et pidä? Haastattelijan tehtävä on kirjoittaa ylös kaikki hänen mielestään elokuvan lajityyppiin tai johonkin pienempään alalajiin viittaavat sanat.  Millaisia sanoja saitte ylös? Kerätkää sanoja taululle ja pohtikaa yhdessä, mitkä niistä sopivat todella moniin elokuviin, mitkä taas kuvaavat harvinaisempia ja epätavallisempia elokuvia. Ympyröikää ensin mainitut. Verratkaa näitä esiin nousseita yleisiä lajityyppitermejä johonkin lajityyppien listaukseen, joita löytyy netistä  (esim. www.filmsite.org/genres.html  tai en.wikipedia.org/wiki/Film_genres). 

Genre eli lajityyppi tarkoittaa elokuvan lajia. Tunnettuja ja suhteellisen helposti tunnistettavia elokuvagenrejä ovat esimerkiksi lännenelokuva, musikaali, dokumenttielokuva ja kauhuelokuva. Elokuvia voidaan luokitella monella tavalla, ja niistä voidaan muodostaa erilaisia ryhmittelyitä kulloisenkin tarpeen mukaan. Myös ikäraja on eräänlainen genreluokitus: K18-elokuvia katsova tietää näkevänsä jotain muuta kuin mitä kaikille sallituissa elokuvissa näytettäisiin. Toisinaan ihmiset yhdistävät johonkin genreen hieman eri piirteitä ja laskevat siihen kuuluvaksi eri elokuvia. Jotkut elokuvat sopivat useisiin genreihin, toiset eivät tunnut kuuluvan mihinkään. Genrejä ei olekaan kovin yksinkertaista määritellä, kuten tutkija Kimmo Laine kirjoittaa: 
"Hämmennystä aiheuttaa jo se, että eri lajien määrittelevät kriteerit ovat hyvin erilaisia. Jotkut lajit tunnistetaan helposti jo kuvastosta, siis miljööstä, asuista ja esineistä (tukkilaiselokuva), joissakin keskeinen tekijä on temaattinen (jännityselokuva, joka voi tapahtua aivan arkisessa miljöössä). Määrittäjänä voi olla kerronnan sävy (farssi ja melodraama), oletettu vaikutus katsojiin (kauhuelokuva), kohderyhmä (lastenelokuva), valmistustekniikka (eri animaation muodot), tai se voi olla ilmaisukeino (kokeellinen elokuva)." (Laine 2001, 31) 
 
b) Lukekaa lehdistä tai verkosta edellisen viikon ensi-iltaelokuvien arvosteluita, mainoksia ja esittelyitä. Millaisia lajityyppimääritelmiä osuu silmiinne? Ovatko kriitikot yhtä mieltä tietyn elokuvan genrestä?
 
2. Genren merkitys
a) Miksi elokuvat ylipäänsä luokitellaan lajityypeittäin? Pohtikaa, mitä hyötyä genreistä voisi olla elokuvantekijän, elokuvien markkinoijan, elokuvakriitikon ja itsenne kannalta. 
 
b) Miettikää, missä muissa taidemuodoissa kuin elokuvassa käytetään genre-lajittelua. Listatkaa esim. kirjallisuuden lajityyppejä. Ovatko ne erilaisia kuin elokuvan lajityypit? Yleisö kaipaa ennakkotietoja elokuvien genreistä, koska se helpottaa elokuvan valintaa teatterin kassalla tai videovuokraamossa samaan tapaan kuin ohjaajan tai tähtinäyttelijän nimi. Elokuvaa katsoessa lajityypin tunnistaminen auttaa seuraamaan elokuvan tapahtumia, ennakoimaan juonenkäänteitä ja nauttimaan sekä odotusten täyttymisestä että tuttujen rakenteiden hienovaraisista muunnelmista. Osa genre-elokuvien katsomisen viehätyksestä liittyy usein myös siihen, että ne sisältävät viittauksia aiempiin saman genren elokuviin ja tuottavat näin hauskoja tunnistamisen elämyksiä genren ystäville. Monesti tiettyyn lajityyppiin vihkiytyminen ja tiedoilla "päteminen" luo ihmiselle tunteen kuulumisesta johonkin (kuviteltuun tai todelliseen) genren fanien yhteisöön.
 
Elokuvien tuotannon kannalta genrejen valmiit kaavat helpottavat esimerkiksi juonien, henkilöhahmojen, vuorosanojen, lavastuksen ja musiikin suunnittelua. Suosittu elokuva saa usein jäljittelijöitä ja toisinaan näistä samantyyppisistä elokuvista muodostuu ajan kuluessa kokonainen uusi genre. 
Markkinoinnin näkökulmasta lajityyppimäärittely auttaa etenkin pienemmän budjetin elokuvia löytämään yleisönsä. Suurten tuotantojen kohdalla halutaan sen sijaan usein tavoitella mahdollisimman laajaa katsojakuntaa, eikä elokuvaa haluta mainonnassa leimata vain tietyn lajityypin edustajaksi. Videovuokraamoiden ja kirjastojen kannalta genreihin jakaminen on kätevä tapoja lajitella elokuvia. Kriitikot käyttävät genrenimityksiä usein "pikakirjoituksena" kertoakseen lukijoilleen nopeasti, minkä tyyppisestä elokuvasta on kyse ja mitä aiempia elokuvia se muistuttaa. Kriitikot ja elokuvan tutkijat niputtavat elokuvia yhteen ja luovat uusia genrenimityksiä myös voidakseen paljastaa elokuvista joitain yhteisiä piirteitä, jotka tulevat esiin vasta kun ne asetetaan rinnakkain tarkasteltavaksi. Tutkijoita kiinnostaa genreissä erityisesti se, miten eri lajityyppien suosion vaihtelut ja muutokset tietyn lajityypin sisällä heijastavat yhteiskunnan laajempia historiallisia muutoksia. 
 
c) Valitkaa jokin kaikkien tuntema elokuva, ja määritelkää, mihin genreen se kuuluu. Koettakaa nyt siirtää elokuvan tarina johonkin toiseen genreen. Mitä kaikkea elokuvasta täytyy muuttaa (henkilöiden ammatit, lavastus, puheenparsi, vaatteet, tapahtumapaikka jne.)? Entä mikä säilyisi samana genrestä riippumatta? 
 
Rick Altmanin (2002, 39–42) mukaan perinteisiin Hollywood-genreihin kuuluvilla elokuvilla on eräitä yhteisiä perusominaisuuksia. Tällaisia ovat dualistiset rakenteet (esim. sankari vastaan pahis), toistuvuus elokuvasta toiseen ja saman elokuvan sisällä sekä ennustettavuus ja tuttuus, jota tukee tähtinäyttelijöiden käyttö. Genre-elokuvat sisältävät paljon intertekstuaalisia viitteitä, niissä viljellään yksinkertaista symboliikkaa ja ne käsittelevät usein yhteiskunnassa esiintyviä hallitsemattomia ristiriitoja. Genre-elokuvissa elokuvan loppuratkaisu ei ole niin merkittävä kuin toistuvien teemojen kasautuva vaikutus. Esimerkiksi vaikka klassisessa gangsterielokuvassa päähenkilö, gangsteri, viimeisen viidentoista minuutin kuluessa kuolee tai joutuu vankilaan ja paha saa palkkansa, on yleisö saanut salaa nauttia lain rikkomisen tuottamasta jännityksestä peräti puolentoista tunnin ajan.
 
3. Australia genresekoituksena
a) Elokuvaa voi olla vaikea luokitella, jos siinä ei ole selviä vihjeitä genrestä, johon se voisi kuulua. Toisaalta – kuten Australian tapauksessa – luokittelu on hankalaa myös, jos elokuva sisältää paljon vihjeitä monesta eri genrestä, joihin se voisi kuulua.  Australia sisältää piirteitä ainakin seuraavista 
lajityypeistä: melodraama, komedia, parodia, seikkailuelokuva, lännenelokuva, historiallinen elokuva, spektaakkeli, sotaelokuva, fantasia ja musikaali. Millä perusteella se kuuluisi kuhunkin näistä genreistä? Esim. lännenelokuva, koska eräs päähenkilöistä (Drover) on perinteinen cowboy, ja elokuva sijoittuu valkoisten kulttuurin ja erämaan rajaseudulle. Fantasia, koska elokuvassa tehdään taikoja ja Nullah kokee elokuvan tapahtumat eräänlaisena jännittävänä satuna. Musikaali, koska laululla ja tietyillä "tunnusmusiikeilla" on suuri merkitys elokuvan tarinan kannalta. 
 
Saman elokuvan genre voi myös vaihdella katsojan ja katsomisen tavan mukaan. Voitaisiin ajatella, että Australia edustaa eri genreä, kun sitä tarkastellaan eri päähenkilöiden näkökulmasta: Sarahin kannalta Australia on melodraama, Droverille se on seikkailuelokuva ja Nullahille satuelokuva. 
 
b) Valitse mielessäsi jokin lajityyppi, johon Australia-elokuvan voisi laskea kuuluvaksi. Suunnittele ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuta piirtäen, maalaten, kollaasilla tai tietokoneen avulla Australia-elokuvasta juliste, joka korostaa elokuvan kuulumista juuri tuohon tiettyyn lajityyppiin. Mieti värejä, kuvien valintaa ja rajausta, tekstejä ja otsikon fonttia. Kuka tai ketkä elokuvan henkilöistä julisteessa esitetään ja minkä kohtauksen elokuvasta valitset julisteeseen? Kirjoita lajityypin nimi julisteen taakse. Ripustakaa julisteet seinälle ja koettakaa päätellä, mikä lajityyppi kullakin oppilaalla on ollut mielessään julistetta tehdessään. Etsikää netistä myös kuva Australian alkuperäisestä julisteesta. Mihin genreen päin se on mielestänne kallellaan?  
(Huom. elokuvasta on teetetty todellisuudessakin useita erilaisia julisteita levitettäväksi eri maihin. Katso esimerkiksi www.allmoviereplicas.com/Australia-MoviePosters.html) 
 

Lisätietoa genreistä: