keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Elokuvan katsomisen jälkeen

 

Elokuva on rakennettu episodimaiseksi, eri tarinoiden kudelmaksi, jonka osat näennäisestä erillisyydestään huolimatta liittyvät toisiinsa kiinteästi. Ne limittyvät ja lomittuvat yllättävilläkin tavoilla.

  • Tehkää ensin jokainen erikseen hahmotelma elokuvan rakenteesta. Miettikää miten tarina on rakennettu ja miten sen kerronta toimii? Miten kohtaukset liitetään yhteen? Onko kerronta loogista ja onko sitä helppo seurata? Purkakaa aikaansaamanne rakennehahmotelmat yhdessä ja miettikää samalla miksi elokuvaan on valittu tällainen kerrontatapa. Yrittäkää myös tiivistää juoni lyhyesti ja keskustelkaa mitkä mielestänne olivat elokuvan tärkeimmät teemat.
  • Muistelkaa oletteko nähneet muita samanlaista kerrontatapaa käyttäviä elokuvia. Kerätkää niistä luokassa lista ja keskustelkaa mitä mieltä olette tällaisesta tyylistä.

(Vastaavanlaista monisäikeistä tarinarakennetta on hyödynnetty myös muun muassa elokuvissa Traffic, Syriana, Magnolia sekä Pulp Fiction. Babelin ohjaaja Alejandro González Inárritu tuntuu olevan erityisen mieltynyt tähän kerrontatapaan, sillä hän on käyttänyt sitä myös aiemmissa elokuvissaan 21 grammaa ja Amores Perros. Samanaikaisesti useita eri tarinoita kuljettavaa elokuvan muotoa nimitetään yleensä monitasorakenteeksi. Tällaiselle kerronnalle on ominaista myös kerronnan epälineaarisuus, poukkoilu ajasta ja paikasta toiseen.)

  • Oppilaiden kanssa voi pohtia miten he kokevat tällaisen kerronnan seuraamisen ja millä keinoilla elokuva pitää katsojan mukana kerronnan rytmissä sekä auttaa hahmottamaan tapahtumien järjestystä.

(Eri episodeja ja kohtauksia sidotaan yhteen muun muassa liikkeen jatkuvuuden avulla. Esimerkiksi elokuvan alkupuolella marokkolaisen pojan, Yussefin, ja amerikkalaisen pojan, Miken, juoksun rinnastaminen leikkauksella sitoo kohtaukset yhteen sekä rakenteen että merkityksen tasolla.)

  • Tässä yhteydessä oppilaiden kanssa voi kiinnittää huomiota siihen, miten myös kerronnan rakenteella luodaan elokuvan merkityksiä ja miten muoto ja sisältö ovat usein hyvin lähellä toisiaan. Luokassa voidaan keskustella elokuvan rakenteen merkityksestä pohtimalla miten elokuvan merkitys muuttuisi jos sen rakenne olisi erilainen.

(Elokuvan epälineaarinen kerronta, joka rakentuu ikään kuin tarinoiden verkoksi tai kudelmaksi alleviivaa elokuvan kantavaa ideaa siitä miten kaikki liittyy kaikkeen ja kaikella on seurauksensa. Tarinoiden rinnastaminen viestii myös miten samanlaisia ihmiset ja kulttuurit pohjimmiltaan ovat. Elokuvan merkityksiä voi lähteä myös avaamaan alun ja lopun hahmottamisen kautta.)

  • Oppilaita voi pyytää muistelemaan ja analysoimaan elokuvan aloittavaa ja lopettavaa kohtausta. Miten ne sulkevat elokuvan risteilevät tarinalinjat yhdeksi kertomukseksi?

(Elokuvahan alkaa tavallaan lähtölaukauksella, kun marokkolaispoika ampuu amerikkalaisturistia. Pojan käyttämä ase toimii sattuman symbolina, joka sitoo tarinalinjat yhteen. Loppukohtauksessa ympyrä sulkeutuu aseen alkuperäinen omistajan ja hänen tyttärensä anteeksiantavaan syleilyyn. Lopun merkitys voisi avautua esimerkiksi toivon lupaukseksi: kommunikaatio ja toisen ymmärtäminen on sittenkin mahdollista.)