Havumetsän lapset (2024). Kuva: Teemu Liakka. Euphoria Film.

Luonto, tunteet ja toiminta 

a) Elokuvassa on upeita luontokuvauksia niin metsissä kuin vedessä. 

• Mieti hetki jotain sinulle tärkeää luontokohdetta.  
• Pohdi yksin tai kerro kaverille: Miksi kyseinen paikka on sinulle tärkeä? 
• Millaisia tunteita sinä koet luonnossa?  

b) Elokuvassa pääsit seuraamaan nuoria metsäaktivisteja eri tilanteissa. Heidän toimintaansa ohjaa tieto metsien tilasta, mutta myös tunteet. Ympäristöasiat herättävätkin meissä monenlaisia tunteita.

Miettikää esimerkiksi seuraavia elokuvassa näytettyjä hetkiä:

1. keskustelu metsässä metsäyhtiön työntekijöiden kanssa
2. Ville ja Ida tekevät luontokartoitusta Saamenmaalla luonnonsuojelijoiden kanssa
3. mielenosoitusten suunnittelu
4. suuri mielenosoitus Helsingin kaduilla
5. Keskustapuolueen tilaisuus, jossa Ida puhuu
6. Minkan ja Otson keskustelu teltassa 
7. Yle haastattelee Ottoa Kemin sellutehtaan edessä
8. metsäkoneen pysäyttäminen
9. poliisin vastustaminen
10. nuoret valmistautumassa oikeudenkäyntiin
11. nuoret tanssivat yhdessä Naali-aktion purun jälkeen
12. nuoret viettävät aikaa keväisessä metsässä elokuvan lopussa

• Millaisia tunteita nuoret kokivat? Entä esimerkiksi metsäyhtiöiden työntekijät tai nuorten isovanhemmat? Voit käyttää apuna tunnesanalistaa. 
• Millaisia tunteita nuorten, metsäyhtiöiden ja metsähallituksen toiminta herätti sinussa? Koetko nuorten tekemän työn tärkeäksi? Hyväksytkö nuorten toiminnan? 
• Millaisia tunteita koit, kun elokuvassa kuvattiin luontoa? Entä, kun puita kaadettiin? 

c) Elokuvassa nuoret vastustavat esimerkiksi Aalistunturilla tehtäviä metsähakkuita sekä ylipäätään vanhojen metsien hakkaamista selluksi. Luonnoltaan arvokkaalle Aalistunturille haluttaisiin perustaa kansallispuisto. Metsätalous on Suomessa yleisesti hyväksyttyä. Metsätalous painottaa metsän rahallista arvoa. Se on vain yksi metsiin liitetyistä arvoista. Talousmetsäkin saattaa olla jonkun mökki, marja- tai retkeilymetsä. Talousmetsien joukossa on myös luonnoltaan arvokkaita metsiä.

Luonnoltaan arvokkaista metsistä iso osa on edelleen suojelun ulkopuolella ja siten jatkuvan hakkuu-uhan alla. Noin 1 % luonnoltaan arvokkaista metsistä joutuu hakkuisiin vuosittain. Monet tällaiset hakkuut eivät päädy suuren yleisön tietoon. Sen sijaan kaupunkien arvokkaan lähiluonnon jäämistä rakentamisen alle on yritetty pitää otsikoissa viime vuosina.

• Oletko sinä huomannut hakkuisiin liittyvää uutisointia? 
• Tiedättekö teidän kotiseudultanne lähiluontoon liittyviä kiistoja? 
• Millaiset tunteet sinut saisivat puolustamaan jotain itsellesi tärkeää luontokohdetta tai muuta asiaa? 
• Elokuvassa on kaitafilmejä Koijärven tapahtumista vuodelta 1979. Selvittäkää mikä on Koijärvi-liike? 

d) Elokuvassa kuvataan Minkan ja tämän isoäidin keskustelua luonnonsuojelusta. Isoäiti on huolissaan, että Minka ottaa liian suuria huolia kannettavaksi. Sellaisia, joihin hän ei voi vaikuttaa. Nuoret kokevat varmasti välillä väsymystä taistellessaan metsien puolesta.  

• Miten Minka selittää haluaan toimia luonnon puolesta isoäidilleen ja teltassa Otsolle? 
• Mistä nuoret saavat voimaa toimia?  
• Kuinka he ehkä huolehtivat jaksamisesta?  
• Kuinka muut voivat tukea henkilöitä, jotka antavat itsestään paljon luonnonsuojelun eteen?  

Monimuotoisuus ja uhanalaisuus 

Minka ja Ida istuvat rannalla keskustelemassa lajien uhanalaisuusluokituksesta ja Minka listaa uidessa lajeja, joita löytyy lajien punaisesta kirjasta. Punainen kirja on raportti, johon on koottu tietoa eliölajien uhanalaisuudesta ja niiden uhanalaisuusluokituksesta.  

• Suomen metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Mitä tarkoittaa uhanalainen? 
• Tutustu Punaiseen kirjaan. Etusivulla näet uhanalaisuusluokituksen. 
• Etsi Punaisesta kirjasta seuraavat lajit: taigametsähanhi, helmipöllö, hömötiainen, pyy, metsäpeura, peikonmalja, suomennunnamittari, louhenseitikki, aarninappu 
• Mihin uhanalaisuusluokkaan lajit kuuluvat?  
• Mikä on syynä uhanalaistumiseen ja mitä ovat tulevaisuuden uhat? 
• Jos et tiedä millainen laji on kyseessä, voit klikata sivulta löytyvää linkkiä laji.fi-sivulle, josta löydät lisää tietoa. 

Metsäsuhteet, sukupolvien kohtaamiset ja metsäkeskustelut 

Suomi on metsien maa ja kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen suhde metsään, metsäsuhde. Metsäsuhteemme pohjautuu esimerkiksi omaan elämäntarinaan, sukutaustaan, elinympäristöön, koulutukseen, työhön, vapaa-aikaan ja/tai jaettuihin kulttuurisiin käsityksiin. Henkilön metsäsuhde ei ole pysyvä vaan muuttuu ajassa. 

Elokuvassa päähenkilöt keskustelevat näkemyksistään metsistä keskenään sekä isovanhempiensa metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen työntekijöiden kanssa. Osassa keskusteluissa käy ilmi ristiriita, miten metsiä tulisi kohdella ja käyttää. Keskustelun osapuolet pohjaavat näkemyksiään tietoon ja taustalla ovat niin henkilökohtaiset metsäsuhteet kuin esimerkiksi työyhteisön jakamat metsäsuhteet.  

Eräs vaikuttavimmista keskusteluista on, kun Ida juttelee ukkinsa ja mumminsa kanssa sohvalla. Ukki ja Ida juttelevat luonnonsuojelusta. Ida yrittää selittää, että luonnon näkökulmasta olisi parasta, että metsien annettaisiin olla. Tähän ukki toteaa lyhyesti, että se on ”luonnotonta se”.  

• Mikä aiheuttaa näkemyseroja eri sukupolvien välillä? Miksi Idan ukin mielestä on luonnotonta, jos jättää metsän luonnontilaan, mutta Idasta ei? 
• Mieti hetki omaa suhdettasi metsiin. Millaisesta metsästä pidät tai et pidä? Millaista pidät arvokkaana? Milloin menet metsään? Miten metsiä sopii sinusta käyttää?  
• Mieti sitten, millainen suhde metsään vanhemmillasi sinun tietojesi mukaan on? Entä isovanhemmillasi?  
• Onko sinusta vaikeaa olla eri mieltä läheisten kanssa? 

Metsien merkitys Suomessa ja luonnonsuojelu 

Elokuvan keskiössä on metsät, joilla on suojelullisia arvoja, mutta joita myös halutaan käyttää taloudellisesti hyväksi. Elokuvan alussa metsäyhtiön edustajat ja nuoret ovat tulleet katsomaan 74-vuotiasta metsää. Yhtiön edustajat eivät ymmärrä metsän suojeluarvoa. Idan näkemys on, että myös luonnontilaisen kaltaisia, hieman nuorempia metsiä pitää myös suojella, sillä niistä kehittyy suhteellisen lyhyellä aikavälillä luonnon kannalta arvokkaita metsiä. Täysin koskemattomia metsiä on niin vähän, ettei ainoastaan niiden suojelu riitä metsien luontokadon pysäyttämiseksi.

Samaisessa keskustelussa tulee taas ilmi, miten eri näkökulmista ihmiset saattavat katsoa metsiä. Metsää saatetaan arvioida sen perusteella, miten metsää olisi taloudellisesti kannattavaa hyödyntää: kannattaako sen yhä antaa kasvaa ja mihin hakattu puu käytetään. Metsän arvoa ei kuitenkaan voi mitata pelkästään rahassa. Metsä on monen eliön koti, se saattaa olla jollekin tärkeä mökkimetsä ja ennen kaikkea luonto on aina itsessään arvokasta.

• Miksi metsätaloutta harjoitetaan? Kuka hyötyy metsätaloudesta? 
• Miksi metsää pitäisi suojella? Kuka hyötyy luonnonsuojelusta? 
• Mitkä ovat sinusta metsien tärkeimpiä arvoja? 

Luontokartoitukset 

Elokuvassa kuvataan nuoria opettelemassa metsien luontokartoitusta yhdessä sekä Idaa ja Ville kartoittamassa metsiä Saamenmaalla. He saavat tukea kokeneilta luontokartoittajilta Olli Manniselta ja luonnonsuojelija Jarmo Pyyköltä. Luontokartoitusten kautta saadaan arvokasta luontotietoa. Se on ensisijaista myös luonnonsuojelun kannalta.

• Selvittäkää, ketkä tekevät luontokartoituksia.
• Miten luontokartoituksia hyödynnetään?
• Tehdäänkö luontokartoituksia tarpeeksi?
• Kuinka luontokartoitusta voi opiskella?

Myös koulussa voi kerätä lajitietoa tutkijoiden avuksi. Lisätietoa saatte esimerkiksi täältä: https://mappa.fi/teemareput/inaturalist/ 

Luontotietoa voi kerätä myös osallistumalla Luontoliiton järjestämään kevät- tai talviseurantaan. Elokuvan julkaisuvuonna 2024 Kevätseurannan teemana on ”Muuttuva metsä”. Havainnot tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantoihin ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi ilmastomuutoksen tutkimisessa.