keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

Nämä harjoitukset sopivat kaikkiin animaatiopaketin elokuviin.

1. Kuinka elokuviin tehdään ääniä

Elokuvien äänimaailman teossa kannattaa päästää mielikuvitus valloilleen. Kun äänisuunnittelija tekee työtään, hän saattaa yhdistellä kummallisiakin asioita. Esimerkiksi leijonan karjaisu antaa juuri oikeanlaista tehoa auton moottoriin. Valaiden ääntely soitettuna toisinpäin luo tunnelmaa avaruudesta jne. Nämä esimerkit vaativat jo teknistä osaamista, mutta lähtökohta sama -ennakkoluuloton kokeilu.

a. Etsitään sopivia elokuvia, joista valitaan muutamia kohtauksia. Mietitään millaisia ääniä eri kohtauksiin liittyy ja äänitetään niihin omat äänet. Keksitään yhdessä kuinka voisi tehdä ääniä kuvaamaan erilaisia tunnelmia, tapahtumia tai luonnonääniä. Kävely, pomppiminen, ukkonen, laineen liplatus jne.

2. Ääntelyä ja rytmejä

Miltä mahtaisi kuulostaa s-kirjain kuorossa suhistuna, rytmejä ja tempoa vaihdellen? Kokeillaan  murinoita, läähätyksiä, muminoita….  myös oma keho on hyvä instrumentti.

3. Etsitään ääniä arkisiesta ympäristöstä

Jokainen koti on täynnä ääniä, joita kuuntelemalla voi kuvitella monenlaisia tapahtumia. Kun kuuntelee käynnissä olevaa astianpesukonetta, niin kuulee ison kirjon erilaisia ääniä. Mitä tunnelmaa ne sopisivat kuvaamaan? Kuinkahan monta erilaista narahdusta päiväkodin ovista ja ikkunoista saa kuulumaan, entä koulun portaista? Kuulostaako kellarissa samalta kuin vintillä? Mitä varoitusääniä tiedätte? Missä kaikuu?

Yksi äänisuunnittelun lähtökohta on miettiä omaa suhdetta ääniin.

4. Minkälaisia tunteita äänet herättävät tai millaisia tunteita niillä voi ilmentää

a. Millaiset äänet pelottavat? Joku saattaa kokea tuulten äänet pelottavana tai uhkaavana. Useimmille tulen ääni on rauhoittava. Surun ääni mielletään usein itkuksi, mutta mitä muuta se voisi olla? Miltä rakkaus voisi kuulostaa? Vastauksia on lukematon määrä, koska äänen kokeminen on subjektiivista ja usein irrationaalista tunnetta.

b. Keksitään pieniä tarinoita, joissa päähenkilö on sama. Mietitään miten erilaisia tunnelmia äänillä saa elokuvassa aikaan; Kun susi on rakastunut, miltä elokuvassa kuulostaa? Entä kun sutta pelottaa? Miltä mahtaisi kuulostaa surullisen suden tarina?

Kun äänitaustojen lisäksi mietitään valaistusta, niin saadaan helposti aikaan tunnelma, joka tehostaa itse tarinaa.

Omatekoiset esitykset kannattaa videoida ja katsoa yhdessä, se on hauskaa ja hyödyllistä myös analysoinnin oppimisen kannalta.

5. Äänitetään

a. Kokeillaan pienten kuulokuvien äänittämistä nauhurille tai videolle. Äänitetään esimerkiksi jalan alla natisevan lumen ääntä, hengitystä ja puvun kahinaa, mitä ne tuovat mieleen? Missä ollaan? Kuuluu vesipisaroiden yksitoikkoinen tipahtelu ja oven narahdus..   mitä tapahtuu?

Toteutus on helpompaa, kun keskittyy muutamiin ääniin kuulokuvaa kohti. 

b. Perustetaan äänisalapoliisitoimisto. Salapoliisit saavat tehtäväkseen selvittää ääniin perustuvia tehtäviä. Tämä leikki vaatii aikuiselta jonkin verran etukäteistyötä, sillä ääniarvoitukset täytyy äänittää etukäteen. Salapoliisit saavat esimerkiksi seuraavanlaisen vihjeen: oven lukko naksahtaa – vessa vedetään – juoksuaskelia – auto tööttää. Mitä on tapahtunut?