keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Miten japanilaisuus näkyy elokuvassa?

Henkien kätkemän ohjaajaa Hayao Miyazakia pidetään anime-elokuvan mestarina. Hän on vuodesta 1985 työskennellyt japanilaisella Ghibli-studiolla, jossa hän on ohjannut, kirjoittanut ja tuottanut lukuisia elokuvia. Niistä Henkien kätkemä on saavuttanut tähän saakka suurimman suosion: Japanissa se on tuottanut yli 230 miljoonaa euroa ja saanut yli 20 miljoonaa katsojaa – anime ja manga ovat siellä kaikenikäisten harrastus. Se on palkittu myös Euroopassa Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnolla. (Ks. lisää Harri Römpötin jutusta "Ghibli – animen ykkösstudio". Peili 4/02.)

  • Pohtikaa yhdessä, mistä elokuvassa näkyy, että se on tehty Japanissa. Miettikää myös, miten katsomiskokemukseen vaikuttaa elokuvan japaninkielisyys.
Japanilaisuus näkyy paitsi miljöössä myös hahmoissa ja heidän toiminnassaan. Harri Römpötin mukaan Ghibli-studion johtaja, tuottaja Toshio Suzuki on 
kertonut, että elokuva hyödyntää japanilaista mytologiaa – sanotaan, että Japanissa on kahdeksan miljoonaa jumalaa, vanhoja animististen uskontojen 
jumalia ja uudempia nykyuskontojen mukana tulleita. Jättivauva symboloi Suzukin mukaan japanilaisten lasten asemaa, heidän palvomistaan. Työnteon 
merkityksen korostaminen on sekin japanilaisille tyypillistä. – Suzuki on todennut, että liiallinen kansainvälisyyteen pyrkiminen tuottaa helposti luonteetonta jälkeä. Siksi studiolla tehdään elokuvaa japanilaiset ensin mielessä. Myös Miyazaki itse on kertonut haluavansa välittää rikasta japanilaista perinnettä, muistuttaa katsojia juuristaan.