Empatiaharjoitus
Pohdintatehtävä: “Viisi minuuttia toisissa kengissä”
OSA 1: Kokeilu – “Älä räpäytä”
Touretten tikit tuntuvat usein samalta kuin tarve räpäyttää silmiä tai tarve aivastaa: voit vastustaa sitä hetken, mutta lopulta se on pakko tehdä, ja tunne vain kasvaa vastustaessa.
Tee näin:
1. Ota kello esille. Yritä olla räpäyttämättä silmiäsi mahdollisimman pitkään (esim. 1–2 minuuttia).
2. Kun silmiä alkaa kirveltää ja on pakko räpäyttää, yritä silti viivyttää sitä vielä 10 sekuntia.
3. Huomaa se helpotuksen tunne, kun lopulta räpäytät.
Pohdi lyhyesti: Miltä tuntui keskittyä jatkuvasti silmiin muun tekemisen sijaan?
OSA 2: Eläytyminen ja kirjoittaminen
Kuvittele tilanne: Olet koulun hiljaisessa juhlassa tai elokuvateatterissa. Sinulla on Tourette, ja tunnet, että kovaääninen vokaalinen tikki (esim. hihkaisu) on tulossa.
1. Sosiaalinen jännitys:Miltä tuntuu istua muiden joukossa, kun tiedät, että saatat pian pitää ääntä, jota et voi estää? Mitä pelkäät muiden ajattelevan?
2. Keskittyminen:Jos käytät kaiken energiasi tikin pidättämiseen (niin sanottu suppressio), pystytkö seuraamaan juhlan puhetta tai elokuvan juonta? Miksi?
3. Väsymys: Tikit ja niiden vastustaminen kuluttavat paljon energiaa. Miltä luulet, että kehossasi tuntuu koulupäivän jälkeen, jos olet joutunut jännittämään ja kontrolloimaan itseäsi kuusi tuntia?
OSA 3: Miten voisin auttaa?
Miten haluaisit, että luokkakaverisi reagoisivat, jos sinulla olisi Tourette ja saisit tikki-oireita kesken oppitunnin? Mikä saisi sinut tuntemaan olosi turvalliseksi? Miten et ainakaan toivo muiden reagoivan?
Tourette ei vaikuta älykkyyteen. Moni Tourette-henkilö on erittäin luova tai taitava esimerkiksi musiikissa tai urheilussa, koska intensiivinen tekeminen voi usein “viedä mennessään” ja samalla hiljentää tikit hetkeksi.
Mahdollisia vastauksia yläkouluikäiseltä:
OSA 1: Kokeilu – “Älä räpäytä”
Miltä tuntui keskittyä jatkuvasti silmiin muun tekemisen sijaan?
“Se oli todella turhauttavaa. En pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin sitä kutinaa silmissäni. Tuntui, että muu maailma katosi ja kaikki voimat menivät vain siihen, että pidän luomet auki. Kun vihdoin räpäytin, olo oli tosi helpottunut, mutta silmiä särki hetken.”
OSA 2: Eläytyminen ja kirjoittaminen
1. Sosiaalinen jännitys (Miltä tuntuu istua muiden joukossa?):
“Minua jännittäisi ja hävettäisi tosi paljon. Pelkäisin, että kaikki kääntyvät katsomaan minua ja luulevat, että yritän tahallani häiritä tai pelleillä. Se tuntuisi siltä kuin istuisi pommin päällä, joka voi räjähtää milloin tahansa, enkä voi sille mitään.”
2. Keskittyminen (Pystytkö seuraamaan juhlaa tai elokuvaa?):
“En usko, että pystyisin. Jos kaikki energia menee siihen, että yrittää olla hiljaa ja paikallaan, aivot eivät enää riitä puheen kuuntelemiseen. Se olisi vähän kuin yrittäisi ratkaista vaikeaa matikan tehtävää samalla, kun kantaa painavaa kiveä suorilla käsillä – huomio on vain siinä kivessä.”
3. Väsymys (Miltä kehossa tuntuu koulupäivän jälkeen?):
“Olo olisi varmasti ihan loppu. Kroppa olisi varmaan ihan jumissa ja jännittynyt siitä jatkuvasta kontrolloinnista. Voisi olla myös päänsärkyä ja sellainen olo, että haluaa vain mennä omaan huoneeseen, missä saa sätkiä ja pitää ääntä ihan rauhassa ilman, että kukaan tuomitsee.”
OSA 3: Miten voisin auttaa?
*Miten haluaisit, että luokkakaverisi reagoisivat?
“Haluaisin, että he olisivat niin kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. Jos joku alkaa tuijottaa tai nauraa, se varmasti vain pahentaisi tikejä. Olisi helpompaa, jos kaverit jatkaisivat juttua normaalisti. Se kertoisi minulle, että he hyväksyvät minut sellaisena kuin olen, eikä minun tarvitse hävetä kehoani.”
