keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU
Kouluvuosi Japanissa. Pystymetsä Oy.

Japanissa toimii rinnakkain julkisia eli kunnallisia kouluja ja yksityisiä kouluja, aina yliopistotasolle saakka, missä esimerkiksi yllä mainittu Tokion yliopisto on julkinen yliopisto, mutta esimerkiksi Wasedan yliopisto yksityinen. Yläkoululaisista (suunnilleen ikävuodet 12–15) noin 8 % ja lukiolaisista noin puolet käy yksityiskoulua, joissa on lukukausimaksut.  

Erilaisten lastentarhojen ja varhaiskasvatuskeskusten jälkeen lapset aloittavat alakoulun kuusivuotiaina, vuotta aiemmin kuin Suomessa. Alakoulua käydään kuusi vuotta, minkä jälkeen siirrytään yläkouluun kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen lukioon tai erilliseen (esim. Teknilliseen) oppilaitokseen. Lukion jälkeen voi jatkaa yliopistoon tai erilaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin, kuten kaksivuotiseen collegeen. Järjestelmä muistuttaa siis paljolti Yhdysvaltojen koulujärjestelmää. 

Japanin teknologia- ja tiedepainotteiset työmarkkinat vaativat tietynlaista koulutustasoa suurelta osalta väestöä, mikä on johtanut siihen, että Japanissa on yksi OECD-maiden koulutetuimpia väestöjä. Japanilaiset koululaiset ovat pärjänneet PISA-testeissä erityisen hyvin matematiikassa ja lukemisessa.  

Lukion päätteeksi ei ole meidän maamme kaltaisia ylioppilaskirjoituksia vaan valtakunnalliset yliopistojen pääsykokeet, joihin valmistaudutaan ja opiskellaan lukiossa. Tämän takia niin yksityisten kuin julkistenkin koulujen opetussuunnitelma on melko samankaltainen.  

Kilpailu hyvään kouluun, esimerkiksi lukioon pääsystä ja menestyminen yliopistojen pääsykokeissa on tiukkaa, ja monet koululaiset käyvät tavallisen koulupäivän lisäksi myös iltakursseja ns. jukussa eli erilaisissa tutor- ja valmennuskouluissa. 

Kouluvuosi ja käytännöt 

Japanissa kouluvuosi kaikessa koulutuksessa alkaa huhtikuun alussa ja päättyy maaliskuussa. Tämän takia japanilaisissa elokuvissa, mangassa ja animessa päättäjäisjuhlien ja koulujen avajaispäivän kuvastoon kuuluvat maalis-huhtikuun vaihteessa kukkivat kirsikankukat. Vuoden aikana pidempiä lomia ovat maalis-huhtikuun vaihteen lisäksi ns. Kultainen viikko toukokuun alussa, kesäloma alkaen noin 20.7. ja kestäen syyskuun lopulle ja uudenvuoden loma joulukuun lopulta viikon ajan. Kesäloman ajaksikin saatetaan määrätä tehtäviä tehtäväksi ja oppilaat saattavat käydä loma-aikanakin koulun eri harrastus- ja urheilukerhoissa.  

Kouluissa ja yliopistoissa voi olla oppitunteja lauantaisinkin puoli päivää, etenkin julkisissa kouluissa. 

Koulupukuja pidetään yleensä yläasteen kouluissa ja lukioissa. Koulujen aulassa on kenkälokerikot, joiden luona ulkokengät vaihdetaan sisäkenkiin. Useimmilla kouluilla on tiukat säännöt oppilaiden ulkonäöstä, esimerkiksi värjättyjä hiuksia ei sallita. 

Kouluissa noudatetaan kuria ja järjestystä. Tosin muutamat Kouluvuosi Japanissa -dokumentin käytännöt johtuvat pandemiasta, jonka aikana dokumentti on kuvattu, ja niinpä koulussa oltiin erityisen tarkkoja oikeasta jonottamistavasta turvaväleineen. Aivan näin kurinalaista ei jonotus normaaliaikoina ole.  

Luokkakoot ovat suuria ja samassa luokassa voi olla 30–40 oppilasta.  

Kouluissa ei ole uskonnonopetusta, vaan sen sijaan erityisiä etiikkatunteja, joilla voidaan pohtia vaikkapa japanilaisten kansansatujen avulla hyvää käyttäytymistä ja eettisiä kysymyksiä.  

Kungfutselaiset arvot 

Japanin koulujen arvojen taustalla vaikuttaa myös kungfutselaisuus. Tämä yli 2000 vuotta vanha, Kiinasta Koreaan ja Japaniin levinnyt elämänfilosofia vaikuttaa Itä-Aasian yhteiskuntiin ja niiden arvoihin edelleen vahvasti. Kungfutsen 2500 vuotta sitten pitämät filosofiset keskustelut ovat saaneet erilaisia painotuksia historian myötä ja eri yhteiskunnissa. Vaikka länsimaissa kungfutselaisuus on usein nähty uskontona, kyseessä ei ole jumaluskonto, vaan oppi oikeanlaisesta elämäntaidosta. Siihen kuuluvat inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, hyvät tavat, uskollisuus, viisaus ja vanhempien ihmisten kunnioitus. Omaa itseä pyritään jalostamaan vaikkapa kamppailemalla opittavan asian parissa. Pyritään edistämään hyvää hallitsemistapaa ja ottamaan toiset ihmiset huomioon.  

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää monia japanilaisen koulun käytäntöjä.  

Ryhmähenki 

Japanilaisen yhteiskunnan tärkeä taito on ryhmässä toimiminen ja ryhmän huomioon ottaminen. Tämä toimii niin perheestä koululuokkaan, harrastuspiiriin kuin myöhemmin työpaikkaan ja asuinpaikan naapurustoyhdistyksiin saakka. Koulussa oppilaita koulitaan yhdessä toimimiseen. Koululaiset siivoavat vuorotellen itse oman koulunsa wc-tiloja myöten ja saattavat syksyllä auttaa talonmiestä puista pudonneiden lehtien haravoinnissa. Oppilaat hakevat vuorotellen lounasruuan ja jakavat sen luokkatovereilleen. Aterian jälkeen korjataan astiat ja laitetaan maitopurkit kierrätyspisteeseen.  

Opettajien rooli on olla samaan aikaan tiukka ryhmänjohtaja ja ystävällisesti oppilaita oikeaan suuntaan ohjaava aikuinen.  

Harrastuskerhot 

Kouluilla on erilaisia harrastuspiirejä urheilukerhoista eri taideaineisiin ja koululehden toimittamiseen saakka. Kouluvuosi Japanissa seuraa erityisesti koulun orkesterin toimintaa ja siihen mukaan pääsemisen käytäntöjä. Harrastuspiirikin on osa kasvatusta, ja mukana olevien oletetaan tekevän osansa harrastuspiirin eteen. Eri harrastuspiirit tuottavat ohjelmaa vuosittaiseen koulufestivaaliin.  

Kritiikkiä japanilaisesta koulujärjestelmästä 

Dokumentissa tuodaan esille myös kritiikkiä järjestelmästä. Dokumentin myötä voi pohtia, mitkä koulun käytännöistä ovat hyviä, mitkä taas ovat luovuuden ja oma-aloitteisuuden tiellä. Usein kuultu kritiikki kohdistuu koulujen englanninopetukseen, joka tähtää enemmän kieliopin pänttäämiseen yliopistojen pääsykokeita varten kuin käytännön spontaaniin puhetaitoon.  

Kilpailullisuus ja ryhmädynamiikka ovat myös usein johtaneet koulukiusaamistapauksiin, joita esiintyy japanilaisissa kouluissa samalla tavalla kuin Suomessakin.