keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU
Magneettimies -elokuvaa voi olla vaikea ymmärtää, jos katsoja ei tiedä Pekka Strengistä mitään ennen elokuvan katsomista. Ainakin hänen elämäntarinansa pääpiirteet, musiikillinen merkityksensä ja muutamia tärkeitä kappaleita olisi hyvä tuntea.
 
Pekka Streng syntyi Sysmässä, Päijät- Hämeessä vuonna 1948. Perhe muutti Uudellemaalle Myrskylään, jossa Pekka kävi koulunsa. Hän lähti opiskelemaan Mikkeliin, josta valmistui nuoriso-ohjaajaksi 1965. Hän oli jo tuolloin kiinnostunut teatterista ja musiikin tekemisestä. Opiskeltuaan hetken Tampereella hän lähti armeijaan. Armeijassa Pekalla todettiin vakava sairaus, syöpä.
 
Vuonna 1968 Pekka Streng muutti Helsinkiin ja liittyi Ylioppilasteatteriin. Hän meni naimisiin Tampereella tapaamansa Tuulan kanssa ja sai lapsen vuonna 1969. Hän soitti rumpuja bändissä nimeltä Mursun lämmin henkäys ja teki radioon psykedeelishenkisiä kuunnelmia, joissa hän esitti omia laulujaan. Lopulta hän päätyi nauhoittamaan Love Records -levy-yhtiölle albumia, jolla Pekan laulua säesti suosittu rock-yhtye Tasavallan presidentti. Albumi Magneettimiehen kuolema ilmestyi vuonna 1970, mutta se ei herättänyt suurta huomiota. Pekka kaihtoi julkisuutta ja antoi elämänsä aikana vain yhden suppean haastattelun, joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.
 
Seuraava albumi Kesämaa ilmestyi vuonna 1972 ja siinä soittajina toimi tunnettuja jazz- muusikoita. Levyn nauhoitusten aikaan Pekka ja hänen vaimonsa erosivat. Etenevä sairaus vähensi Pekan voimia, mutta hän lähti kuitenkin merille laivakokiksi. Kunnon heikettyä Pekan oli palattava maihin. Hän teki vapaaehtoistyötä Emmaus-liikkeessä ja suunnitteli uutta levyä. Lopulta sairaus vei voiton, ja Pekka Streng kuoli vuonna 1975, vain 26-vuotiaana, sarkooma-nimiseen syöpään.
 
Levyt:
  • Magneettimiehen kuolema (1970)
  • Kesämaa (1972)
  • Unen maa (2009, koostettu vanhoista demoista)
Kappaleita:
  • Sisältäni portin löysin
  • Perhonen
  • Puutarhassa
  • Kylmä kaupunki
  • Katsele yössä
  • Gilgames
  • Kanttorinpoika Max
  • Matkalaulu
 

Musiikillinen vaikutus

Pekka Strengin musiikki ei ole koskaan kiinnostanut suuria massoja, mutta hänen levyjään arvostetaan ja ne tavoittavat aina uusia innokkaiden kuulijoiden sukupolvia. Musiikillisesti hänen vaikutuksensa etenkin progressiivisen rockin kehitykseen Suomessa on ollut tärkeä. Teoksessa Jee jee jee – Suomalaisen rockin historia kuvataan puolestaan Magneettimiehen kuolema -albumin merkitystä näin: ”Magneettimiehessä rock yhdistyi ensi kertaa albumimitassa persoonakohtaisten tuntemusten äidinkieliseen ilmaisuun. Suomalainen rock oli nyt astunut uuteen vaiheeseen, hauskan tai vakavan musiikillisen ryhmätoiminnan rinnalle astuivat yksittäiset lauluntekijät, joilla oli nimenomaan sanallista sanottavaa.” (Bruun et al. 2005,184)

Kappaleesta Sisältäni portin löysin on muodostunut klassikko, jonka ajatellaan kuvastavan syntyajankohtaansa erityisen hyvin ja josta on tehty monia uusia versioita. Vuonna 2009 valmistui levy nimeltä Unen maa, joka koostuu Pekan vanhoista, aiemmin julkaisemattomista demonauhoista ja niiden päälle luodusta uudesta musiikista.

 
Tehtäviä:
 
1. Tutustukaa Pekka Strengin elämäntarinaan. Lukekaa sitten LIITTEESTÄ 1 hänen tekstejään (lisää tekstejä osoitteessa www.pekkastreng.net). Millaisen ensivaikutelman Pekka Strengistä saa hänen elämäntarinansa ja tekstiensä kautta? Onko joku opiskelijoista kuullut Strengistä tai kuunnellut hänen musiikkiaan? Kuunnelkaa seuraavaksi levyltä tai esimerkiksi Youtubesta Strengin musiikkia. Miten mielikuvat Strengistä nyt muuttuvat, jos muuttuvat? Voitte palata näihin mielikuviin vielä Magneettimies-elokuvan nähtyännekin ja pohtia, miten elokuva avarsi käsityksiänne Strengistä.
 
2. Pekka Strengissä oli paljon erilaisia puolia kuten meissä kaikissa. Hän kaihtoi julkisuutta, mikä yhdessä vertauskuvallisten laulutekstien kanssa synnytti mielikuvan salaperäisyydestä. ”Magneettimiehen” salaisuus on kiehtonut ihmisiä hänen kuolemansa jälkeen. Eri ihmiset ovat nähneet hänet hyvin eri valossa, mikä käy ilmi myös Magneettimies-elokuvasta.

 
Miettikää, millainen ihminen Pekka Streng oli. Jokainen kokoaa Strengin eri rooleja tai persoonallisuuden puolia miellekartaksi (mindmap), joita sitten käydään yhdessä läpi. Tämän tehtävän yhteydessä voitte myös pohtia, mitä Pekka Streng tarkoitti puhuessaan magneettimiehestä. Käsite on jäänyt hämäräksi, eikä elokuvakaan siihen lopullista vastausta anna. LIITTEESSÄ 2 on lueteltu Strengin erilaisia puolia.
 
Tehtävä jatkuu niin, että opiskelijat piirtävät nyt itsestään vastaavan miellekartan ja koettavat poimia siihen erilaisia puolia itsestään. Myös kaverilta voi kysyä, millaisena hän näkee kysyjän, ja lisätä sitten mahdollisesti esiin tulleet uudet piirteet omaan miellekarttaan. Tavoitteena on pohtia omaa persoonallisuutta ja identiteettiä. Kukaan ei ole ”yhden asian ihminen” kuten gootti, hoppari, eläinten ystävä, luokan pelle tai jääkiekkoilija. Meissä on monia puolia, joista osan tunnemme itse parhaiten, ja osan huomaavat ystävämme paremmin kuin me itse.