keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU
Musiikki on tekijälleen – säveltäjälle, sanoittajalle, soittajalle tai laulajalle – viestinnän väline. Kuitenkin lopullinen musiikin merkitys syntyy vasta kuulijan päässä, ja se voi poiketa paljonkin tekijän ajatuksista. Musiikin kokeminen vaihtelee ihmisestä ja ihmisryhmästä toiseen esimerkiksi ympäröivän kulttuurin, iän, arvojen, elämänkokemusten ja musiikinlajin tuntemuksen mukaan. Yhdenkin ihmisen kokemus samasta musiikista voi vaihdella eri yhteyksissä tai eri tunteiden vallassa.
 
Lempimusiikki on monille hyvin henkilökohtainen asia, ja omien musiikkimieltymysten pilkka voi haavoittaa syvästi. Toisaalta samasta musiikista tai artistista pitävät saattavat kokea voimakasta yhteisyyden tunnetta keskenään – Magneettimies-elokuvassa kerrotaankin, kuinka Nuoriso-opiston pitkätukat Pekka Streng ja Jori Sivonen ystävystyivät nopeasti Beatles-faniuden kautta.
 
Elokuvassa ohjaaja Arto Halonen ja koululainen Nanna Varrio kertovat suhteestaan Pekka Strengin musiikkiin. Halosen mukaan hänestä tuntui Strengin Matkalaulun kuullessaan siltä, kuin se olisi kirjoitettu juuri hänelle. Strengin musiikki toimi hänelle etenkin nuoruuden vaikeina hetkinä voimavarana ja antoi uskoa itseen; kuva Strengistä ihmisenä oli hänelle jonkinlainen ”illuusio”, jota hän on tavoitellut omassa elämässään. Nanna Varrio puolestaan on Strengin musiikin avulla kyennyt ajattelemaan kuolemaa, mikä oli hänelle vaikea, mutta tärkeä asia.
 
Musiikki ja mielikuva idolista voi näin toimia etenkin itseään etsivälle tai vaikeiden asioiden kanssa painivalle ihmiselle ajatusten avartajana, lohduttajana ja rohkaisijana. Kehittyvä nuori voi musiikin ja sanoitusten avulla myös harjoitella suurten tunteiden kokemista ja niiden hallintaa, oli sitten kyse aggressiosta, rakkaudesta, surusta tai riemusta.
 
Seuraavien tehtävien tarkoituksena on johdattaa opiskelijat miettimään musiikkia viestintävälineenä ja toisaalta identiteetin etsimisen ja tunteiden kokemisen "apuvälineenä".
 
1. Minulle tärkeä musiikki Mieti hetken ajan, mikä musiikki on tai on ollut sinulle erityisen tärkeää. Musiikki voi liittyä lapsuuteen tai johonkin suureen elämänmuutokseen tai sitten muuten vain tuntua parhaalta musiikilta. Kirjoita vihkoon ylös 5-10 sinulle tärkeää kappaletta tai kokonaista levyä. Musiikkityyliltään ne voivat olla mitä tahansa klassisesta musiikista metalliin. Opettaja voi antaa tämän tehtävän kotitehtäväksi niin, että opiskelijat tuovat itselleen tärkeitä kappaleita mukanaan kouluun. Monet kappaleet ovat kuultavissa myös netistä. Ellei kaikkien kappaleita ehditä kuunnella, opettaja pyrkii valitsemaan mahdollisimman monenlaisia kappaleita kuunneltavaksi.
 
Kuunnelkaa kappale ja keskustelkaa sitten siitä, millaisia ajatuksia ja tunteita se herätti. Mistä kappale kertoo tai millaisen tunnelman se luo? Millaisia ajatuksia se synnyttää ihmisistä, jotka kappaleen ovat säveltäneet, sanoittaneet ja esittäneet? Onko kappale jollekin toisellekin mieluinen? Voitte pohtia myös, paljastaako kuultu kappale jotain uutta luokkatoverista, joka sen oli valinnut. (HUOM! Tehtävään ei kuulu toisten musiikkimaun haukkuminen!) Kappaleen tuonut kertoo sitten omasta suhteestaan kuultuun musiikkiin ja antaa tarvittaessa lisätietoa musiikin taustoista. Tehtävän lopuksi voidaan tarkastella sitä, kuinka paljon opiskelijoiden lempikappaleissa käsitellään samoja aiheita, esimerkiksi onko suurin osa niistä rakkauslauluja.
 
Kuvataiteen tunnilla kuuntelemiseen voidaan yhdistää musiikin luomien mielikuvien tallentaminen maalamalla, piirtämällä tai muovailemalla. Tehtävä voidaan toteuttaa myös kirjoitelmana, jossa opiskelijat kirjoittavat jostain itselleen tärkeästä kappaleesta, siitä miksi se on niin tärkeä ja millaisia mielikuvia se synnyttää. Lisäksi opiskelijoiden tulee etsiä kirjoitelmaa varten lisätietoa kappaleen taustoista netistä tai kirjoista.
 
2. Musiikki ja tunteet Opettaja soittaa muutamia mahdollisimman erilaisia musiikkinäytteitä. Opiskelijoiden tehtävänä on kertoa, millaiseen tilanteeseen kuultu musiikki sopisi. Milloin he laittaisivat kuullun kaltaista musiikkia soimaan (jos laittaisivat)? Seuraavaksi opiskelijat keskustelevat 2-3 hengen ryhmissä siitä, millaista musiikkia he kuuntelevat silloin, kun ovat
a) vihaisia
b) surullisia
c) lähdössä bileisiin
d) menossa nukkumaan
e) ihastuneet johonkin ihmiseen
Ryhmien tuloksia kootaan yhdessä: olivatko vastaukset samantyyppisiä vai menivätkö musiikkityylit jopa ristiin? Jos kyseessä on musiikintunti, voidaan vielä syventyä kysymykseen, mikä tekee jostain musiikista esimerkiksi haikeaa, toisesta taas aggressiivista.
 
3. Musiikin ja kuvan yhteys Muistelkaa elokuvassa kuultuja Pekka Strengin kappaleita. Keskustelkaa, muistatteko musiikin ja sen yhteydessä olleet kuvat erikseen, vai tarttuiko joitain niistä muistiin yhtenä kokonaisuutena. Millaisia esimerkkejä tulee mieleen? Häiritsivätkö vai tukivatko musiikki ja sen kuvitus elokuvan tarinan etenemistä? Miten kuvitus vaikutti siihen, millaisia mielikuvia ja tunteita musiikki herätti?
 
Elokuvassa näytetään esimerkiksi kuvia Helsingistä kappaleiden Kylmä kaupunki, Katsele yössä ja Sisältäni portin löysin yhteydessä. Perhonen-kappaleen ohessa nähdään niitty ja perhonen, Sammakko Sim -kappaleen soidessa taas näemme Pekan ja hänen armeijatovereidensa kuvia.
 
Jakaantukaa kahteen ryhmään. Valitkaa jokin musiikkikappale ja kuunnelkaa se. Ryhmät suunnittelevat keskenään, miten sen voisi kuvittaa. Kuvatkaa haluamianne asioita digikameralla tai videokameralla ja rakentakaa kappaleeseen kaksi ”musiikkivideota” esimerkiksi Powerpoint-esityksenä tai videoeditorin avulla. Voitte valita kuvia myös netin kuvapankeista (tarkistakaa, että kuvat ovat tekijänoikeusvapaita). Katselkaa esitykset. Miten ne eroavat toisistaan? Saako musiikki eri merkityksiä erilaisen kuvituksen ansiosta eli kuulostaako kappale erilaiselta eri kuvien kera?