keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Oppimateriaali vuosiluokille 3-6

ELOKUVA

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin ja äidinkielen oppitunneille.

  • Vastaa seuraaviin kysymyksiin yksin tai ryhmässä.

    • Minkälainen tunnelma elokuvassa oli?
    • Mitä tunteita sen katsominen herätti sinussa?
    • Mikä kohtaus jäi hyvin mieleen? Miksi juuri se?
    • Mitä meri mielestäsi merkitsi elokuvan tekijälle?
    • Miten elokuvan tekijän suhde mereen oli syntynyt?
    • Opitko jotain uutta elokuvan kautta?
  • Keskustelkaa yhdessä tai ryhmissä siitä, mitä elokuvan tekijä halusi mielestänne kertoa elokuvalla? Mikä sen sanoma on? Miksi elokuva on tehty?
  • Katsokaa oheinen kohtaus elokuvasta:

    Keskustelkaa yhdessä tai ryhmissä:

    • Mitä meri mielestäsi merkitsee kertojalle?
    • Mitä voitaisiin tarkoittaa lauseella ”merenkatselu on perustarve”?
    • Mitä meri merkitsee sinulle?
       

LUONTOSUHDE JA TAIDE

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin, äidinkielen ja kuvataiteen oppitunneille.

  • Piirrä kuva Itämerestä ennen dokumentin katsomista. Piirrä uusi kuva dokumentin jälkeen. Vertaa ennen ja jälkeen kuvia, muuttuiko mikään? Miksi?
  • Oletko joskus käynyt merenrannassa? Jos olet, kirjoita tai kerro kokemuksestasi. Missä, milloin ja kenen kanssa olit ja mitä teitte? Minkälaisia tunteita heräsi, olitko iloinen, surullinen vai jotain muuta? Jos et ole koskaan käynyt merenrannassa, voit pohtia mitä haluaisit tehdä merenrannalla, jos joskus menisit sinne.
  • Askarrelkaa meduusojen massaesiintymä luokkaan. Ohjeet löydät täältä.

    • Voitte katsoa muistin virkistykseksi oheisen kohtauksen elokuvasta:


       

  • Askarrelkaa majakkataidetta. Ohjeet löydät täältä.

    • Keskustelkaa ensin majakoista. Mitä oppilaat tietävät majakoista? Mikä niiden merkitys on? Onko joku joskus nähnyt tai käynyt majakassa?
       

LUONTOTIETO

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin oppitunneille.

  • Tutkikaa kuvaa ja merkitkää siihen elolliset ja elottomat asiat. Kuvan voi tulostaa jokaiselle, parille tai ryhmälle.
  • Tulostakaa kuva viidestätoista Itämereen liittyvästä asiasta, leikatkaa kuvat irti ja sijoittakaa ne edellisen tehtävän kuvaan oikeisiin paikkoihin. Huom. kolme asiaa eivät kuulu Itämereen, tunnistatko ne? Keskustelkaa mihin eri asiat kuuluivat ja miksi. Mitkä kolme eivät kuuluneet Itämereen, miksi? Opettaja voi käyttää tietoiskua apuna tehtävän läpikäynnissä.
  • Keskustelkaa valmiin kuvan kautta ekosysteemin käsitteestä ja miten jokaiselle eliölle on oma paikkansa.
  • Rakentakaa eliöistä yksinkertainen ravintoketju. Tietoiskussa kerrotaan eliöiden ravinnot.
  • Keskustelkaa ja selvittäkää miltä Itämeri näyttää eri vuodenaikoina. Mitä tekevät haahka, hauki ja hylje eri vuodenaikoina? Voitte myös piirtää.
  • Tutkikaa Merenranta kutsuu -kirjaa ja siinä esiteltäviä merenrannan kasveja. Löytyykö tuttuja kasveja? Monet tienvarsien ja joutomaiden kasvit ovat alun perin kotoisin merenrannalta, mutta ovat löytäneet avoimilta tienvarsilta uuden elinympäristön.
  • Keskustelkaa planktonista. Mitä se on? Miksi se voisi olla tärkeää? Katsokaa kuvia planktonista.
  • Valitkaa yksin tai ryhmässä yksi Itämeren eliö ja tehkää siitä esitelmä. Selvittäkää eliön kuva, tieteellinen nimi, ravinto, elinympäristö, miten se on sopeutunut ympäristöönsä ja keksikää viisi eliötä kuvaavaa adjektiivia.
  • Keskustelkaa vieraslajeista. Mitä ne ovat ja miksi ne voivat olla haitallisia? Tietääkö joku yhtään vieraslajia (lupiini on hyvä esimerkki)? Katsokaa kuvia Itämeren vieraslajeista.
  • Tutustukaa Merenranta kutsuu -kirjan Nokkia ja jalkoja’ sivuihin (s. 82-82) ja tehkää tehtävät.
     

TUTKI, KOKEILE JA SELVITÄ

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin FYKEn ja äidinkielen oppitunneille.

  • Keskustelu Itämeren suolapitoisuudesta ja vesienmaistelutehtävä

    • Keskustelu: Keskustelkaa ensin Itämeren suolapitoisuudesta ja siitä miten Itämeri on hyvin poikkeuksellinen meri, se on ainoa laatuaan maailmassa. Opettaja voi kysyä onko joku joskus uinut valtameressä, jossain lämpöisessä maassa. Miltä sen vesi on maistunut, jos sitä on mennyt suuhun (todella suolaiselta)? Onko joku joskus uinut järvessä tai joessa? Miltä vesi silloin on maistunut (ei suolaiselta)? Itämeren vesi on sekoitus näistä kahdesta eli siinä on vain vähän suolaa. Tällaista vettä kutsutaan murtovedeksi.
    • Vesienmaistelu: Opettaja on valmistellut maisteluvedet etukäteen ohjeen mukaan. Opettaja kertoo, että oppilaiden tulee arvata mikä vesistä on valtamerestä, mikä Itämerestä ja mikä järvestä. Opettaja ottaa yhdestä astiasta vettä pipettiin tai lusikkaan ja kiertää tiputtamassa jokaiselle oppilaalle vesitipan suuhun. Kun kaikki vedet on käyty läpi, keskustellaan mikä vesistä oli mistäkin.
    • Pohditaan mitkä Itämeressä elävät eliöt ovat alun perin merieliöitä ja mitkä ovat makean veden eliöitä. Oppilaat selvittävät seuraavien eliöiden alkuperäisen elinympäristön: ahven, hauki, silakka, kampela, viherahdinparta, rakkolevä. Keskustellaan miten eliöt silti selviytyvät Itämeressä, vaikka elinympäristö ei ole paras mahdollinen.
    • Tutkikaa Itämeren suolapitoisuuksien vaihtelua Itämeren kartan avulla ja sijoittakaa edellisen tehtävän lajit niille sopiviin suolapitoisuuksiin.

       

  • Kasviretki

    • Tulostakaa Merenranta kutsuu -kirjasta merenrannan kasvilajeja kuvaava osio ja tehkää kasviretki lähimaastoon. Tutkikaa retkellä erityisesti tienpientareiden, joutomaiden ja muiden avonaisten alueiden kasvillisuutta. Kuinka paljon näiltä alueilta löytyy merenrannalle tyypillisiä kasveja? Monet tienvarsien ja joutomaiden kasvit ovat alun perin kotoisin merenrannalta, mutta ovat löytäneet avoimilta tienvarsilta uuden elinympäristön. Voitte keskustella miksi merenrannan kasvit viihtyvät näillä alueilla (paljon avonaista ympäristöä) ja miten ovat kulkeutuneet sinne. Pyrkikää löytämään vähintään viisi kasvia, jotka kasvavat sekä merenrannalla että joutomailla.
  • Keskustelu öljystä ja öljyonnettomuusdemonstraatio

  • Itämeren hyvät ja huonot uutiset
    Etsikää erilaisia Itämeri-aiheisia uutisia netistä. Oppilaat muotoilevat uutiset yhden tai kahden lauseen tietoiskuksi, esim. ”Itämerellä jäätä ennätyksellisen vähän”. Opettaja kerää uutiset ja lukee niitä vuorotellen. Kun opettaja on lukenut yhden uutisen, jokainen oppilas saa muutaman minuutin aikaa miettiä ja kirjoittaa ylös onko tämä hyvä vai huono uutinen ja perustelut valinnalle.
    o Opettaja kysyy, kuinka monen mielestä tämä on hyvä tai huono uutinen ja oppilaat äänestävät viittaamalla. Opettaja kirjaa tuloksen ylös.
    o Opettaja pyytää muutamaa oppilasta perustelemaan väitteen. Lopuksi opettaja voi kertoa oman mielipiteensä uutisesta.
    o Uutisia käydään läpi niin monta kuin aikaa riittää.
  • Uutinen, tarina, mielipide
    o Etsikää Itämeri-aiheisia uutisia, tarinoita ja mielipidekirjoituksia. Miten tekstit eroavat tyyliltään toisistaan? Harjoitelkaa eri tekstityylien kirjoittamista.
  • Pelatkaa pareittain tai ryhmissä sananselitystä seuraavilla sanoilla: ahven, hauki, kampela, Suomenlahti, öljyonnettomuus, lokki, haahka, suolapitoisuus, murtovesi, rakkolevä, plankton, hylje, laiva, vieraslaji. Voitte myös keksiä omia sanoja lisää.
  • Pelatkaa Erikoinen kalasoppa -peliä.
     

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA JA VAIKUTTAMINEN

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin oppitunneille.

  • Tutkikaa Suomen karttaa, etsikää ja merkitkää kotikunta kartalle.

    • Kuinka kaukana kotikuntanne on merestä?
    • Voiko oman kunnan toiminta vaikuttaa Itämereen?
    • Katsokaa seuraavaksi kuvaa Itämeren valuma-alueesta ja merkitkää taas kotikunta kartalle. Opettaja selventää oppilaille mitä valuma-alue tarkoittaa ja pohditaan uudelleen voiko kotikunnan toiminnalla olla vaikutusta Itämereen. (Lähes kaikkien suomalaisten toiminta vaikuttaa Itämereen, vaikka ei asuisikaan meren lähellä. Pelloille levitettävät ravinteet valuvat jokiin, joita pitkin ne lopulta kulkeutuvat mereen lisäten levien kasvua ja rehevöitymistä. Maahan heitetty roska voi kulkeutua jokia pitkin mereen sisämaastakin).
  • Mikä uhkaa Itämerta? Valitkaa pareittain tai ryhmissä yksi seuraavista Itämerta uhkaavista tekijöistä ja selvittäkää lisää: ilmastonmuutos, rehevöityminen, öljyonnettomuus, roskaantuminen, liikakalastus, vieraslajit.
    Mistä uhka johtuu? Mitä se aiheuttaa Itämeressä? Miten uhkaa voidaan pienentää?
  • Pohtikaa miten jokainen ihminen voisi vaikuttaa Itämeren tilaan. Vinkkejä löytyy Luonto-Liiton sivuilta.
  • Katso video Itämerestä ja ruoasta.
  • Suunnitelkaa ja toteuttakaa Itämerta auttava tempaus.
  • Kutsukaa Luonto-Liiton Itämerilähettiläs luokkaanne vierailulle.
  • Tutustukaa Itämerihaasteeseen.
     

ITÄMEREN RANNALLA

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin ja matematiikan oppitunneille.

  • Tehkää retki merenrannalle.

    • Ottakaa mukaan mm. eväät, tunnistusoppaita, ämpäreitä ja purkkeja, pieniä siivilöitä tai haaveja, kiikareita, paperia ja piirustus- tai maalausvälineitä, luuppeja.
    • Päästessänne rantaan sulkekaa hetkeksi silmät. Haistelkaa, kuunnelkaa ja tunnustelkaa miltä merenranta tuntuu eri aistein. Aloittakaa tutkimukset vasta, kun olette päässeet mukaan meren tunnelmaan.
    • Kerätkää leviä purkkeihin ja tunnistakaa niitä. Löytyykö suolilevää? Suolilevä on merkki rehevöitymisestä. Onko rantaan ajautunut syvemmältä punaista punalevää? Entä rakkolevää? Runsas rakkoleväkasvusto on merkki meren hyvinvoinnista. Rakkolevämetsät ovat monen eliön koti ja kalanpoikasten lastentarha! Rakkolevän ulkomuodosta voi päätellä minkälaisessa ympäristössä se on kasvanut.

      • Jos rakkolevässä on paljon kaasurakkuloita, sen elinympäristö on suojaisa. Levä tarvitsee kaasurakkuloita pysyäkseen pystyasennossa, jotta se saa paljon auringonvaloa.
      • Jos kaasurakkuloita on vähän tai ei ollenkaan, elinympäristö on aallokkoinen.
      • Aallokkoinen elinympäristö aiheuttaa myös hyvin kurttuista kasvua.
    • Kerätkää siivilöillä kivien alta ja levien seasta pieniä eläimiä ja tutkikaa niiden elämää. Näkyykö leväkatkoja? Muistakaa käsitellä eläimiä varovaisesti ja vapauttaa kaikki takaisin kotiinsa tutkimusten jälkeen.
    • Tarkkailkaa lintuja kiikareilla. Kuinka monta eri lajia näette? Entä kuinka monta eri linnunääntä kuulette? Muistakaa keväällä pesintärauha!
    • Tutkikaa rannan kasvillisuutta. Löytyykö rannasta samoja kasveja, joita voi tavata myös tienpientareilta ja joutomailta? Monet avoimien tienpientareiden kasveista on alun perin kotoisin merenrannalta. Voitte ottaa näytteitä mukaan ja jatkaa kasvitutkimuksia koululla.
    • Jos saatte planktonhaavin lainaan, ottakaa planktonnäyte purkkiin ja ihmetelkää pienten vipeltäjien vauhtia. Planktonia voi tutkia paljaalla silmällä tai käyttää luuppia apuna.
    • Jos koululla on mikroskooppeja, ottakaa yksi purkillinen planktonnäytettä mukaan koululle ja säilyttäkää sitä jääkaapissa tutkimukseen asti. Mikroskopoikaa ja tunnistakaa lajeja Merenranta kutsuu -kirjan planktonsivujen avulla.
    • Tehkää vedenlaatututkimus joko rannassa tai ottakaa näytteet mukaan ja tehkää koululla. Ohjeet vedenlaatututkimukseen.
    • Etsikää jääkauden merkkejä, kuten sileitä kallioita tai kallionuurteita. Kuvitelkaa suuri monta kilometriä paksu jäämassa kohdallenne ja kuinka se on hionut kallioita sileäksi kuin hiekkapaperi puuta.
    • Ottakaa valokuvia ja perustakaa luokkaan tai koulun käytävälle Itämeri-aiheinen valokuvanäyttely.
    • Piirtäkää tai maalatkaa meren tunnelma. Voitte jatkaa työtä koululla.
  • Tehkää roskaretki merenrantaan. Tarkkailkaa ensin silmämääräisesti roskien määrää ja lähtekää pareittain keräämään roskia. Lopuksi tutkitaan mitä saatiin saaliiksi. Lajitellaan roskat yhdessä eri kasoihin tai astioihin (muovi, metalli, lasi, paperi, bio, jne.). Mitä on eniten? Miksi? Mistä kaikki roskat ovat tulleet? Viekää kaikki roskat oikeisiin lajittelupisteisiin. Roskien tutkimisen voi tehdä myös myöhemmin koululla.
  • Matematiikkaa luonnonmateriaaleilla. Kerätään ensin kiviä ja oksia. Opettaja esim. pyytää muodostamaan kivistä ja kepeistä pluslaskun, jonka tulos on viisi. Tällöin oppilas voi laittaa kaksi kiveä vierekkäin, tehdä kepeistä + -merkin, laittaa kolme kiveä vierekkäin, tehdä kepeistä = -merkin ja laittaa loppuun viisi kiveä. Pienet kivet tai vaikka simpukat voivat toimia kertomerkkeinä.
  • Selvittäkää hyviä arktikan, eli arktisten lintujen keväisen muuttotapahtuman, tarkkailemispaikkoja ja tehkää arktikaretki toukokuun puolenvälin aikoihin.