keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Oppimateriaali vuosiluokille 7-9

ELOKUVA

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin ja äidinkielen oppitunneille.

  • Vastaa seuraaviin kysymyksiin yksin tai ryhmässä.

    • Minkälainen tunnelma elokuvassa oli?
    • Mitä tunteita sen katsominen herätti sinussa?
    • Mikä kohtaus jäi hyvin mieleen? Miksi juuri se?
    • Mitä meri mielestäsi merkitsi elokuvan tekijälle?
    • Miten elokuvan tekijän suhde mereen oli syntynyt?
    • Opitko jotain uutta elokuvan kautta?
  • Keskustelkaa yhdessä tai ryhmissä siitä, mitä elokuvan tekijä halusi mielestänne kertoa elokuvalla? Mikä sen sanoma on? Miksi elokuva on tehty?
  • Montaasia käsittelevän lisätehtävän löydät tämän sivun lopusta!
  • Katsokaa oheinen kohtaus elokuvasta:

    • Mitä meri mielestäsi merkitsee kertojalle?
    • Mitä voitaisiin tarkoittaa lauseella ”merenkatselu on perustarve”?
    • Mitä meri merkitsee sinulle?

LUONTOSUHDE JA TAIDE

Tehtävät soveltuvat äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen oppitunneille.

  • Piirrä kuva tai kirjoita kuvaus Itämerestä ennen dokumentin katsomista. Piirrä uusi kuva kirjoita tai uusi kuvaus dokumentin jälkeen. Vertaa  ennen ja jälkeen kuvia tai kuvauksia, muuttuiko mikään? Miksi?
  • Kirjoita mitä meri merkitsee sinulle. Jos olet käynyt merenrannassa, voit kirjoittaa tästä kokemuksesta. Mitä teit, mitä tunteita meri herätti? Jos et ole käynyt merenrannassa, voit kirjoittaa siitä miksi et ole käynyt tai missä haluaisit käydä ja mitä tehdä. Mitä tunteita ajattelet merenrannan herättävän?
  • Mitä Itämeri merkitsee ihmiselle? Tutustukaa ihmisen historiaan Itämerellä ja piirtäkää aiheesta sarjakuva. Voitte myös jakaa eri aikakaudet luokan oppilaille, joista jokainen piirtää kuvauksen. Lopputuloksena syntyy Itämeren ja ihmisen historian kuvaus.
     

LUONTOTIETO

Tehtävät soveltuvat biologian oppitunneille.

  •  Tutustukaa haahkaan, merikotkaan ja selkälokkiin. Tutkikaa kuvia ja kuunnelkaa ääniä. Selvittäkää kantojen muutoksia ja niiden syitä. Piirtäkää kuvia linnuista.
  • Tunnistakaa Itämeren lajeja ja piirtäkää jokaisesta ryhmästä vähintään yksi laji.
    o    Viisi kalaa, viisi kasvia, viisi selkärangatonta, viisi lintua ja viisi nisäkästä
  • Tutustukaa Itämeren lajeihin ja muodostakaa yksinkertainen kuvaus Itämeren ekosysteemistä. Kuvauksessa on oltava kymmenen lajia.
    o    Yhden lajeista on oltava avainlaji
    o    Lajeissa tulee olla tuottajia, kasvinsyöjiä, petoja ja huippupetoja
    o    Pohtikaa minkälaisessa vuorovaikutussuhteessa lajit ovat
    o    Muodostakaa ekosysteemin lajeista kaksi erilaista ravintoketjua
  • Tutkikaa Merenranta kutsuu -kirjaa ja siinä esiteltäviä merenrannan kasveja. Löytyykö tuttuja kasveja? Keskustelkaa miksi tienvarsilla ja joutomailla on samoja kasveja kuin merenrannalla. (Monet tienvarsien ja joutomaiden kasvit ovat alun perin kotoisin merenrannalta, mutta ovat löytäneet avoimilta tienvarsilta uuden elinympäristön.)
  • Keskustelkaa planktonista. Mitä se on? Miksi se on tärkeää? Katsokaa kuvia planktoneista.
    o    Kasviplanktonin määrät ovat Itämerellä suurimmillaan huhtikuussa ja toinen piikki on heinäkuussa. Eläinplanktonin määrä on suurimmillaan toukokuussa. Selvittäkää tai keskustelkaa miksi eläin- ja kasviplanktonia on tiettyinä aikoina vähän ja toisina paljon. Mitkä tekijät vaikuttavat huippuihin?
  • Valitkaa yksin tai ryhmässä yksi Itämeren eliö ja tehkää siitä esitelmä. Selvittäkää eliön kuva, tieteellinen nimi, ravinto, saalistaja, elinympäristö, miten se on sopeutunut ympäristöönsä, eliön elintavat eri vuodenaikoina sekä missä ja miten eliön voi tavata Itämerellä.
  • Tutkikaa Itämeren levävyöhykkeitä. Monta niitä on, minkä nimisiä ne ovat ja mikä on yleisin levä jokaisella vyöhykkeeltä? Minkälaisia ominaisuuksia eri vyöhykkeiden levillä on?
  • Verratkaa valtameren, Itämeren ja järven ominaisuuksia. Täydentäkää oheinen taulukko.
  • Keskustelkaa vieraslajeista. Mitä ne ovat ja miksi ne voivat olla haitallisia? Tietääkö joku yhtään vieraslajia (lupiini on hyvä esimerkki)? Katsokaa kuvia Itämeren vieraslajeista.
  • Selvittäkää mitä suolapulssi tarkoittaa. Piirtäkää kuva suolapulssin etenemisestä ja sijoittakaa kuvaan suolapulssin eteneminen nuolien avulla, suolaisuuden harppauskerros, pohjan ravinteet ja rikkivety, hapeton vesikerros.
  • Tutkikaa veden kiertokulkua. Piirtäkää kuva Itämeren veden kiertokulusta. Sijoittakaa kuvaan suolapulssi, joki, pilvi, sade, vesihöyry, haihtuminen ja tiivistyminen.
     

TUTKI, KOKEILE JA SELVITÄ

Tehtävät soveltuvat biologian, kemian, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen oppitunneille.

  • Kasviretki

    • Tulostakaa Merenranta kutsuu -kirjasta merenrannan kasvilajeja kuvaava osio ja tehkää kasviretki lähimaastoon. Tutkikaa retkellä erityisesti tienpientareiden, joutomaiden ja muiden avonaisten alueiden kasvillisuutta. Kuinka paljon näiltä alueilta löytyy merenrannalle tyypillisiä kasveja? Monet tienvarsien ja joutomaiden kasvit ovat alun perin kotoisin merenrannalta, mutta ovat löytäneet avoimilta tienvarsilta uuden elinympäristön. Voitte keskustella miksi merenrannan kasvit viihtyvät näillä alueilla (paljon avonaista ympäristöä) ja miten ovat kulkeutuneet sinne. Pyrkikää löytämään vähintään viisi kasvia, jotka kasvavat molemmissa elinympäristöissä.
  • Keskustelu öljystä ja öljyonnettomuusdemonstraatio

    • Keskustelu: Mitä on öljy? Mihin sitä tarvitaan? Miksi se on vaarallista Itämerelle?
    • Tehdään pienissä ryhmissä öljyonnettomuusdemonstraatio ohjeiden mukaan.
    • Selvittäkää, miten Suomessa varaudutaan mahdollisiin öljyonnettomuuksiin.
    • Tutkikaa erilaisia tapahtuneita öljyonnettomuuksia.
  • Itämeren hyvät ja huonot uutiset
    Etsikää erilaisia Itämeri-aiheisia uutisia netistä. Oppilaat muotoilevat uutiset yhden tai kahden lauseen tietoiskuksi, esim. ”Itämerellä jäätä ennätyksellisen vähän”. Opettaja kerää uutiset ja lukee niitä vuorotellen. Kun opettaja on lukenut yhden uutisen, jokainen oppilas saa muutaman minuutin aikaa miettiä ja kirjoittaa ylös onko tämä hyvä vai huono uutinen ja perustelut valinnalle.
    o Opettaja kysyy, kuinka monen mielestä tämä on hyvä tai huono uutinen ja oppilaat äänestävät viittaamalla. Opettaja kirjaa tuloksen ylös.
    o Opettaja pyytää muutamaa oppilasta perustelemaan väitteen. Lopuksi opettaja voi kertoa oman mielipiteensä uutisesta.
    o Uutisia käydään läpi niin monta kuin aikaa riittää.
  • Uutinen, tarina, mielipide, mainos ja runo
    o Etsikää Itämeri-aiheisia uutisia, tarinoita, mielipidekirjoituksia, mainoksia ja runoja. Miten tekstit eroavat tyyliltään toisistaan? Harjoitelkaa eri tekstityylien kirjoittamista.
  • Pelatkaa pareittain tai ryhmissä sananselitystä seuraavilla sanoilla: ahven, hauki, kampela, Suomenlahti, öljyonnettomuus, lokki, haahka, suolapitoisuus, murtovesi, rakkolevä, plankton, hylje, laiva, vieraslaji. Voitte myös keksiä omia sanoja lisää.
  • Pelatkaa Erikoinen kalasoppa -peliä.
  • Tehkää retki jätevedenpuhdistuslaitokselle
  • Tehkää Itämereen liittyvä valokuvausretki ja perustakaa luokkaan tai koulun käytävälle valokuvanäyttely. Kuvien ei tarvitse olla merenrannasta, vaan jollain tavalla Itämereen ja sen tunnelmaan liittyviä.
  • Järjestäkää Itämeri-aiheinen väittelytilaisuus ohjeiden mukaan.
  • Suunnitelkaa oma dokumenttinne. Mikä olisi aihe ja missä se kuvattaisiin? Mitä haluaisitte kertoa dokumentillanne? Kirjoittakaa alustava tiivistelmä dokumentista. Kuvatkaa lyhyt dokumentti.
     

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA JA VAIKUTTAMINEN

Tehtävät soveltuvat biologian, maantiedon ja kuvataiteen oppitunneille.

  • Tutkikaa Suomen karttaa, etsikää ja merkitkää kotikunta kartalle.

    • Kuinka kaukana kotikuntanne on merestä?
    • Voiko oman kunnan toiminta vaikuttaa Itämereen?
    • Katsokaa seuraavaksi kuvaa Itämeren valuma-alueesta ja merkitkää taas kotikunta kartalle. Opettaja selventää oppilaille mitä valuma-alue tarkoittaa ja pohditaan uudelleen voiko kotikunnan toiminnalla olla vaikutusta Itämereen. (Lähes kaikkien suomalaisten toiminta vaikuttaa Itämereen, vaikka ei asuisikaan meren lähellä. Pelloille levitettävät ravinteet valuvat jokiin, joita pitkin ne lopulta kulkeutuvat mereen lisäten levien kasvua ja rehevöitymistä. Maahan heitetty roska voi kulkeutua jokia pitkin mereen sisämaastakin).
  • Mikä uhkaa Itämerta? Valitkaa pareittain tai ryhmissä yksi seuraavista Itämerta uhkaavista tekijöistä ja selvittäkää lisää: ilmastonmuutos, rehevöityminen, öljyonnettomuus, roskaantuminen, liikakalastus, vieraslajit.
    Mistä uhka johtuu? Mitä se aiheuttaa Itämeressä? Miten uhkaa voidaan pienentää?
  • Pohtikaa miten jokainen ihminen voisi vaikuttaa Itämeren tilaan. Vinkkejä löytyy Luonto-Liiton sivuilta.
  • Katso video Itämerestä ja ruoasta.
  • Suunnitelkaa ja toteuttakaa Itämerta auttava tempaus.
  • Kutsukaa Luonto-Liiton Itämerilähettiläs luokkaanne vierailulle.
  • Tutustukaa Itämerihaasteeseen.
  • Tutustukaa WWF:n kalaoppaaseen ja pohtikaa omia ruokavalintoja.
     

ITÄMEREN RANNALLA

Tehtävät soveltuvat biologian, maantiedon, kemian ja kuvataiteen oppitunneille.

  • Tehkää retki merenrannalle.

    • Ennen retkeä suunnitelkaa yhdessä tai pienissä ryhmissä oma rantatutkimuksenne oheisen tutkimussuunnitelman mukaan.
    • Ottakaa mukaan mm. eväät, tunnistusoppaita, ämpäreitä ja purkkeja, pieniä siivilöitä tai haaveja, kiikareita, paperia ja piirustus- tai maalausvälineitä, luuppeja, vihkoja, kyniä.
    • Päästessänne rantaan sulkekaa hetkeksi silmät. Haistelkaa, kuunnelkaa ja tunnustelkaa miltä merenranta tuntuu eri aistein. Aloittakaa tutkimukset vasta, kun olette päässeet mukaan meren tunnelmaan.
    • Kerätkää leviä purkkeihin ja tunnistakaa niitä. Löytyykö suolilevää? Suolilevä on merkki rehevöitymisestä. Onko rantaan ajautunut syvemmältä punaista punalevää? Entä rakkolevää? Runsas rakkoleväkasvusto on merkki meren hyvinvoinnista. Rakkolevämetsät ovat monen eliön koti ja kalanpoikasten lastentarha! Rakkolevän ulkomuodosta voi päätellä minkälaisessa ympäristössä se on kasvanut.

      • Jos rakkolevässä on paljon kaasurakkuloita, sen elinympäristö on suojaisa. Levä tarvitsee kaasurakkuloita pysyäkseen pystyasennossa, jotta se saa paljon auringonvaloa.
      • Jos kaasurakkuloita on vähän tai ei ollenkaan, elinympäristö on aallokkoinen.
      • Aallokkoinen elinympäristö aiheuttaa myös hyvin kurttuista kasvua.
    • Kerätkää siivilöillä kivien alta ja levien seasta pieniä eläimiä ja tutkikaa niiden elämää. Näkyykö leväkatkoja? Muistakaa käsitellä eläimiä varovaisesti ja vapauttaa kaikki takaisin kotiinsa tutkimusten jälkeen.
    • Tarkkailkaa lintuja kiikareilla. Kuinka monta eri lajia näette? Entä kuinka monta eri linnunääntä kuulette? Muistakaa keväällä pesintärauha!
    • Tutkikaa rannan kasvillisuutta. Löytyykö rannasta samoja kasveja, joita voi tavata myös tienpientareilta ja joutomailta? Monet avoimien tienpientareiden kasveista on alun perin kotoisin merenrannalta. Voitte ottaa näytteitä mukaan ja jatkaa kasvitutkimuksia koululla.
    • Jos saatte planktonhaavin lainaan, ottakaa planktonnäyte purkkiin ja ihmetelkää pienten vipeltäjien vauhtia. Planktonia voi tutkia paljaalla silmällä tai käyttää luuppia apuna.
      – Jos koululla on mikroskooppeja, ottakaa yksi purkillinen planktonnäytettä mukaan koululle ja säilyttäkää sitä jääkaapissa tutkimukseen asti. Mikroskopoikaa ja tunnistakaa lajeja Merenranta kutsuu -kirjan planktonsivujen avulla.
    • Tehkää vedenlaatututkimus joko rannassa tai ottakaa näytteet mukaan ja tehkää koululla. Ohjeet vedenlaatututkimukseen.
    • Etsikää jääkauden merkkejä, kuten sileitä kallioita tai kallionuurteita. Kuvitelkaa suuri monta kilometriä paksu jäämassa kohdallenne ja kuinka se on hionut kallioita sileäksi kuin hiekkapaperi puuta.
    • Ottakaa valokuvia ja perustakaa luokkaan tai koulun käytävälle Itämeri-aiheinen valokuvanäyttely.
    • Piirtäkää tai maalatkaa meren tunnelmaa.
    • Tehkää merenrantataidetta luonnonmateriaaleista. Rakentakaa mahdollisimman energiatehokas ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävä pienoismalli asuinrakennuksesta.
    • Arvioikaa tuulennopeus Merenranta kutsuu -kirjan taulukon perusteella (s. 89).
    • Ennustakaa seuraavien muutaman tunnin sää. Jos taivaalla ei näy yhtään pilviä, sää pysyy hyvänä. Jos taivaalla näkyy pilviä, voitte ennustaa mahdolliset muutokset. Seisokaa selkä tuuleen päin ja nostakaa kädet sivuillenne. Vasemman käden puolelle jää matalapaine ja oikean käden puolelle korkeapaine. Jos pilvet liikkuvat vasemmalta puolelta kohti, tarkoittaa se, että matalapaine ja epävakainen sää ovat tulossa. Jos taas pilvet liikkuvat oikealta puolelta kohti, tarkoittaa se, että korkeapaine liikkuu kohti ja sää paranee.
    • Voitte ilmoittaa löytämiänne eläinlajeja Hatikkaan. Voitte ilmoittaa havaitsemianne lintulajeja Tiiraan. Kalahavainnot voi    ilmoittaa Kalahavainnot.fi  -sivustolle.

       

  • Tehkää roskaretki merenrantaan. Tarkkailkaa ensin silmämääräisesti roskien määrää ja lähtekää pareittain keräämään roskia. Lopuksi tutkitaan mitä saatiin saaliiksi. Lajitellaan roskat yhdessä eri kasoihin tai astioihin (muovi, metalli, lasi, paperi, bio, jne.). Mitä on eniten? Miksi? Mistä kaikki roskat ovat tulleet? Viekää kaikki roskat oikeisiin lajittelupisteisiin. Roskien tutkimisen voi tehdä myös myöhemmin koululla.
    o Valitkaa pareittain yksi roska ja miettikää mikä on voinut olla roskan koko elinkaari. Mitä materiaaleja roskassa on eli mitä luonnonvaroja siihen on tarvittu? Mistä ja miten nämä luonnonvarat on kerätty? Missä ne on jalostettu tuotteeksi tai sen osiksi? Missä tuote on koottu tai valmistettu lopullisesti? Mistä se tullut Itämeren rantavaltioon? Miten sitä on käytetty? Miten roska on lopulta päätynyt rannalle?
  • Katsokaa alla oleva klippi elokuvasta ja selvittäkää sen jälkeen hyviä arktikan, eli arktisten lintujen keväisen muuttotapahtuman, tarkkailemispaikkoja ja tehkää arktikaretki toukokuun puolenvälin aikoihin.

 

LISÄTEHTÄVÄ: MONTAASI

Montaasilla voidaan tarkoittaa yleisesti elokuvan leikkaamista kokonaisuudeksi tai tarkemmin ottaen sitä, että yhdessä elokuvan yksittäiset otokset muodostavat uusia merkityksiä. Mediapedagogi Ismo Kiesiläisen blogista löydät otteen Matka merelle -elokuvasta montaasiajattelun kautta purettuna.