keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

1. Käykää läpi elokuvan herättämiä ajatuksia.

a) Kirjoittakaa näkemänne pohjalta tiiviit tekstit (esimerkiksi 15 minuutin ajan), joissa luonnehditte Honkasalon elokuvaa omin sanoin ja perustelette näkemyksiänne. (Tavoitteena on selvittää, mitä annettavaa elokuvalla on juuri teille katsojina ja mitä kysymyksiä se herätti.)

b) Keskustelkaa tekstienne pohjalta. (Keskustelun voi pohjustaa jakamalla tekstit pienryhmien luettavaksi ja pyytämällä ryhmiä kokoamaan lukemastaan pieniä alustuspuheenvuoroja. Toinen vaihtoehto on, että opettaja kokoaa ja ryhmittelee teksteissä esitettyjä ajatuksia keskustelun pohjaksi.)

2. Mitä elokuvassa oikein tapahtuu?

a) Elokuvan nimi on Melancholian 3 huonetta. Mistä nimi mielestänne tulee? Mitä nuo kolme huonetta ovat? Elokuvan ensimmäisen osan nimi on Kaipaus (Longing), toisen Hengittäminen (Breathing) ja kolmannen Muistaminen (Remembering). Miksi osat on nimetty juuri näin?

b) Mitkä asiat erottavat elokuvan kolme jaksoa omiksi kokonaisuuksikseen? (Elokuvassa on kolme tapahtumapaikkaa: ensimmäisessä osassa Kronstadtin sotilasakatemia Pietarissa, toisessa Tšetšenian pääkaupunki Groznyi ja kolmannessa lastenkoti Ingušiassa. Jaksot voi ymmärtää esimerkiksi sotaan valmistautumisen, sodassa olemisen ja sodan seurausten kuvauksiksi. Sotaa kuvataan jaksoissa eri näkökulmista: ensimmäisessä jaksossa kuvataan pienten poikien kasvattamista sotilaiksi, toisessa ollaan sodan keskellä Groznyissä ja kolmannessa sota on läsnä sen kokeneiden lasten kautta. Keskimmäinen jakso on kuvattu mustavalkoisena, ja kuvausjäljessä näkyvät sodassa kuvaamisen ongelmat.)

c) Miten tekijät rakentavat elokuvaan yhtenäisyyttä, siltoja osien välille? (Sota näkyy kaikissa jaksoissa, mutta eri tavoin – miten, siitä voisi keskustella luokassa. Nimenomaan Tšetšenian sota tulee esiin jo ensimmäisessä jaksossa: tšetšeenit ovat niitä vihollisia, joita vastaan sotilasakatemian poikia kasvatetaan sotimaan. Pojat muun muassa katsovat TV:stä kuvaa Moskovassa syksyllä 2003 tapahtuneesta teatterikaappauksesta, jonka takana oli joukko tšetšeenikapinallisia. Hyökkäys teatteriin tehtiin samaan aikaan, kun Honkasalo kuvausryhmineen teki elokuvaa Kronstadtissa. Käy myös ilmi, että Tšetšeniasta kotoisin olevaa akatemian oppilaasta Sergeitä sorretaan koulussa. Toinen osa on kuvattu keskellä sotaa, ja siinä näytetään, kuinka Hadizhat Gatajeva hakee sairaan äidin lapset turvaan sodan jaloista. Gatajevan ja lasten matka Groznyistä pakolaisleirille rajan taakse Ingušiaan on samalla siirtymä elokuvan toisesta osasta kolmanteen. Kuvaa teatterikaappauksesta katsotaan myös lastenkodissa. Luokassa voisi pohtia, miksi teatterikaappaus on esillä sekä sotilaskoulutuksessa että lastenkodissa ja mitä eri merkityksiä kaappauksella tv:n katsojille voi olla eri tilanteissa.)

d) Millaisia vastakkainasetteluja elokuvassa kuvataan ja millä keinoilla? Ottaako elokuva mielestänne kantaa näihin vastakkainasetteluihin? Perustelkaa (Esimerkkejä: lapsen maailma – aikuisen maailma, venäläinen – tšetšeeni, sotilas – siviili, vihollinen – uhri, ortodoksi – muslimi…)

e) ”Selvä veto minulla on tämänkaltaisiin teemoihin; selvitän dokumenttien kautta omaa maailmankuvaani. Elokuvan tekeminen sinänsä ei ole minulle työssäni se tärkein juttu, vaan sen pohtiminen, miten ihmiset elävät”, ohjaaja Pirjo Honkasalo sanoo Mirka Heinosen haastattelussa (Anna 41/2004). Millaisia näkemyksiä elämästä ja maailmasta elokuvasta mielestänne välittyy?