keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Eurooppalainen taide-elokuva

Elokuvia luokitellaan niiden sisällön (teemat, lähestymistapa), ilmaisukeinojen, sävyn ym. perusteella eri lajityyppeihin eli genreihin. Lajityyppi on usein helppo tunnistaa tiettyjen elementtien kautta mutta sitä on vaikeampi määritellä tarkasti, sillä lajien luokittelutavat poikkeavat toisistaan ja monissa elokuvissa lajityyppien piirteitä sekoitetaan sujuvasti keskenään.

Melanijan tien voi nähdä tositapahtumiin ja kirjalliseen teokseen perustuvana, dramatisoituna fiktiivisenä historiallisena elokuvana, mutta myös sotaelokuvana. Tyylinsä puolesta elokuva taas lukeutuu eurooppalaisten taide-elokuvien joukkoon.

Elokuvan laijtyyppejä

Draamalle on tyypillistä realististen hahmojen kohtaamien konfliktien esittäminen, mukana on usein myös traagisia elementtejä. Draamaelokuvissa kuvataan yleensä koko inhimillisen tunnekokemuksen kirjoa, ja niiden teemat ulottavat usein tavallisten ihmisten arjen taakse elämän suuriin kysymyksiin.

Historiallisen elokuvan fiktiiviset tarinat perustuvat historiallisiin tapahtumiin tai henkilöihin. Historiallisia aiheita voidaan käsitellä monen lajityypin keinoin; historiallinen elokuva voi myös olla ns. suurmieselokuva, joka kertoo jonkin historian merkkihenkilön tarinan. Elokuvalla on voima tuoda historia lähelle kertomalla tunteisiin vetoavia yksilöiden tarinoita, jotka yleensä hukkuvat virallisessa historiankirjotuksessa kansakuntien kohtaloiden sijaan.

Sotaelokuvan lajityypin voi yksinkertaisimmillaan määritellä elokuvaksi, jonka tapahtumat sijoittuvat sota-aikaan ja sodan tapahtumiin, joko todellisiin tai kuviteltuihin. Tapahtumat kuvataan joko yksilön näkökulmasta tai korostaen tiivistä joukkoa, usein ylevöitettyä taistelutoveruuden hengen läpäisemää sotilaskollektiivia.

Lähde: Kovanen, Marjo & työryhmä (2013): Elokuvakasvatuksen opas. Otava. Keuruu.

Tehtäviä:

  • Miten edellä mainitut lajityyppimääritelmät istuvat elokuvaan? Mitä lajityyppien piirteitä elokuvassa nousee esille draaman tai historiallisen elokuvan suhteen?
  • Miksi elokuvan voi katsoa lukeutuvaksi myös sotaelokuvien joukkoon? Mitä muita sotaelokuvia sinulle tulee mieleen, ja miten ne poikkeavat Melanijan tiestä niin tyyliltään, kerronnaltaan kuin näkökulmaltaan?

Eurooppalainen taide-elokuva

Taide-elokuvan historiallinen tausta löytyy sodanjälkeisestä, ennen kaikkea 50- ja 60-lukujen eurooppalaisesta elokuvasta, jossa pyrittiin ottamaan etäisyyttä suoraviivaiseen kerrontaan ja tuomaan etualalle sosiaalisia, psykologisia ja filosofisia kysymyksiä. Taide-elokuvan ideaan kuuluu ainakin jonkin asteinen pyrkimys jatkuvaan uusien ilmaisumuotojen etsintään.

Taide-elokuva käyttää usein hyväkseen valtavirtaelokuvan keinoja mutta usein kehitellen ja laajentaen niitä omia tarkoitusperiään silmälläpitäen. Kerronnan eteneminen taide-elokuvassa on usein episodimaisempaa, viipyilevämpää ja sattumanvaraisempaa kuin valtavirtaelokuvassa. Mukana voikin olla paljon tarinan kannalta toissijaista tai jopa merkityksetöntä ainesta (saatetaan viipyillä tilanteissa tai kiinnittää huomiota erilaisiin yksityiskohtiin).

Elokuvan henkilöhahmoja ei välttämättä määritellä tiettyjen helposti tunnistettavien luonteenpiirteiden puitteissa, jotka sitten yksiselitteisesti motivoisivat heidän toimintaansa. Heidät saatetaan vain nähdä toimimassa (tai ennemmin ei-toimimassa) eri tilanteissa, katsojan tehtäväksi jää päätellä mikä heitä kulloinkin motivoi ja mikä heidän tarinansa tai olemisensa mahdollinen mielekkyys on. Henkilöiden ongelmat ja kriisit eivät aina rajoitu pelkästään käsillä oleviin ongelmiin ja päämääriin, vaan niillä saattaa olla eksistentialistinen ulottuvuus: vaakalaudalla ovat usein elämän merkitys ja arvot ylipäänsä.

Lähde: Bacon, Henry (2000): Audiovisuaalinen kerronnan teoria. SKS. Tammer-Paino.

  • Mitä taide-elokuvan piirteitä elokuvassa nousee esille?
  • Miksi tekijä on valinnut tämän tavan tehdä elokuvansa, ts. mitä hän haluaa kertoa elokuvallaan? Minkälaisia mahdollisuuksia elokuvan taiteellinen tyylivalinta avaa verrattuna esimerkiksi valtavirtaelokuvaan?
  • Elokuvan alussa Melanija nähdään miehensä kanssa oopperassa, katsomassa esitystä Puccinin tunnetusta Madama Butterfly -teoksesta. Miksi tämä teos ja kyseinen kohtaus on otettu mukaan elokuvaan, mikä sen rooli ja merkitys on elokuvan kannalta. Lisätietoa oopperateoksesta löytyy mm. Wikipediasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Madama_Butterfly).

 

Taide-elokuva vs. valtavirtaelokuva

Tutustukaa seuraaviin kolumneihin, jotka käsittelevät taide-elokuvaa, sen herättämiä ajatuksia ja taide-elokuvan asemaa elokuvien joukossa (kirjoittajina Helsingin Sanomien päätoimittaja Annamari Sipilä ja elokuvalehti Episodin toimituspäällikkö Jussi Huhtala). Mitä ajatuksia tekstit herättävät? Onko teksteissä ilmenevät väitteet hyvin argumentoituja? Mitä ajatuksia ja tunteita Melanijan tie sinussa herätti? Oliko elokuvan katsominen ”kärsimystä”, oliko elokuva ”hidas ja raskas”?

Pohtikaa sitten, miten ihmiset yleensä suhtautuvat taide-elokuvaan ja mikä voisi olla syynä mielipiteiden takana. Voiko esimerkiksi negatiivinen suhtautuminen taide-elokuvaa kohtaan johtua siitä, että ihminen ei ole juurikaan nähnyt kyseisiä elokuvia, tai siitä, että yksinkertaisesti vain pitää toisenlaisista elokuvista? Voiko jotain elokuvatyyppiä ns. oppia katsomaan? Mitä arvelet, mikä yleensä painaa enemmän elokuvaa katsoessa: elokuvan tekninen ja taiteellinen laadukkuus vai oma katsomiskokemus? Mikä määrittelee hyvän elokuvan?

HS: “Eurooppalaisen taide-elokuvan valtteja ovat hitaus ja raskaus

Episodi: “Puuduttava eurooppalainen elokuva ja amerikkalaiset helmet”