keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Iram Haqin elokuva Mitä meistä puhutaan on herättänyt laajasti huomiota ympäri maailmaa. Sitä on kuvailtu vahvaksi nuoren naisen tarinaksi, ja tärkeäksi ajankohtaiseksi puheenvuoroksi. Elokuvaa on kuvailtu toisaalta kauniiksi mutta myös ahdistavaksi, tästä huolimatta elokuva on kerännyt runsaasti kiitosta.

Elokuvan katsomiskokemus on aina yksilöllinen ja riippuu niin ajasta kuin paikasta, missä elokuvaa katsotaan. Siinä missä jokin kohtaus naurattaa toista, voi toinen kokea sen surullisena. Myös oma mielentila vaikuttaa katsomiskokemukseen; surullisena voi olla vaikeaa nauraa hauskalle kohtaukselle, ja toisaalta iloisena keskittyä vakavaan aiheeseen. Kiireisenä tai väsyneenä saattaa taas koko elokuva mennä ohi.

1. Pohtikaa, mitä tarkoitetaan tunnekokemuksella ja elokuvan katsomiskokemuksella. Miettikää sitten, mitkä elokuvat ovat jääneet mieleenne niiden herättämien tunteiden pohjalta. Mitkä tunteet nousevat päällimmäisenä esille elokuvista, ilon vain surun tunteet? Nouseeko mieleesi joku tietty elokuva tai joku tietty kohtaus?

2. Miksi elokuvat herättävät joskus vahvojakin tunteita (esimerkiksi saavat itkemään tai nauramaan vedet silmissä)?

3. Elokuvien sanotaan toimivan tunteiden tulkkina, mitä tällä tarkoitetaan? Onko elokuvan kautta koetulla tunteella vähäisempi tai suurempi merkitys kuin oikeassa elämässä koetulla tunteella?

Käykää läpi Mediataitokoulun kuvaus median herättämistä tunteista:

Mitä oikeastaan tarkoitetaan kun “sydän on särkynyt” tai jollakin on “perhosia vatsassa”? Sanonnat voivat tarkoittaa hieman eri asioista eri ihmisille, mutta niitä vastaavat tunteet ovat myös ihan oikeita tuntemuksia kehoissamme.

Perustunteiksi voidaan ajatella kuitenkin onnellisuutta, hämmästyneisyyttä, surua, vihaa, inhoa ja pelkoa. Muita tunteita voivat olla esimerkiksi huvittuneisuus, syyllisyys, häpeä, helpotus, ilo ja rakkaus. Ihmiset voivat kokea tunteita eri puolilla kehoa ja eri tunteita voidaan kokea myös samanaikaisesti. Tunteet eivät ole suoraan negatiivisia tai positiivisia luonteeltaan vaan kokemus tunteesta voi riippua tilanteesta. Esimerkiksi elokuvan surullinen kohtaus voi koskettaa ja tuntua palkitsevalta, kun taas suru menetyksen johdosta puolestaan voi tuntua jopa musertavalta. Joskus sama tilanne tai mediasisältö voi herättää monenlaisia tunteita. Tunteita ei ole kuitenkaan aina helppo tunnistaa tai pukea sanoiksi.

Musiikilla ja äänitehosteilla on suuri rooli esimerkiksi elokuvan tunnelman luomisessa. Musiikilla voidaan ohjata katsojaa kokemaan elokuvan tapahtumat halutulla tavalla. Kun musiikkia muutetaan tai se puuttuu, muuttuu myös elokuvasta välittyvä tunnelma.

Lähde: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti/Mediataitokoulu: Mediakartan tuntijat. Tunteita ja mediaa käsittelevä materiaali mediakasvatukseen

4. Pohtikaa tekstin pohjalta mitä kohtauksia elokuvasta jäi mieleenne. Miksi juuri nämä kohtaukset ovat jääneet mieleen? Keitä kohtauksissa esiintyy, kuka on äänessä? Missä kohtaus tapahtuu? Minkälainen on kohtauksen tunnelma? Onko kohtauksessa käytetty musiikkia?

5. Mitä tunteita elokuvan eri kohtaukset herättivät elokuvaa katsellessa, tai jälkeenpäin elokuvaa muistellessa? Mikä oli elokuvan vaikuttavin kohtaus, entäpä surullisin tai hämmentävin? Oliko elokuvassa iloisia kohtauksia?

6. Millä keinoilla elokuvan kohtauksissa on pyritty kasvattamaan tunnevaikutusta? Miten elokuvassa on esimerkiksi huomioitu värit, tilat, kuvakulmat ja kuvakoot?

7. Miten elokuvan tarinan tosipohjaisuus vaikuttaa elokuvan katsomiseen? Onko elokuva vaikuttavampi, kun tietää, että se perustuu osittain elokuvantekijän omiin kokemuksiin?

8. Minkälaisia hahmoja elokuvan päähenkilö Nisha ja tämän isä Mirza ovat? Miten kuvailisit heitä? Miten taas kuvailisit elokuvan muita henkilöhahmoja? Mitä tunteita Nishan hahmo herättää, entäpä Nishan isä Mirza? Miksi juuri nämä tunteet liittyvät Nishaan ja tämän isään?

9. Minkälaista elämää Nisha viettää Norjassa, entä Pakistanissa? Mitä tunteita Nishan elämä Norjassa ja toisaalta Pakistanissa herättää? Onko Nishan elämä Norjassa parempaa kuin Pakistanissa?

10. Keskustelkaa vielä lopuksi, millä perustein elokuvalle on annettu ikärajaksi K16, ja onko elokuva sopiva nuorille katsottavaksi.
Voitte lukea lisää ikärajoista ja niiden perusteista Ikärajat.fi -sivustolta.