Käsitteitä

Aktivismi on kattokäsite erilaisille yhteiskuntaa muuttamaan pyrkivän aktiivisen toiminnan muodoille.
Suora toiminta on aktivismia, jossa muutos pyritään saamaan aikaan suoraan omilla teoilla, sen sijaan, että vedottaisiin auktoriteetteihin asian muuttamiseksi. Useimmille tuttuja suoran toiminnan muotoja ovat mm. lakko, elokuvassakin näkyvä talonvaltaus, sekä esimerkiksi hakkuiden estäminen kansalaistottelemattomuuden ja sabotaasin keinoin.
Suora toiminta on luonteeltaan ulkoparlamentaarista, eli se asettuu parlamentaarisen järjestelmän tarjoamien vaikuttamisen keinojen – kuten äänestäminen tai puoluetoimintaan osallistuminen – ulkopuolelle. Suoran toiminnan keinoja käyttävien liikkeiden suhde parlamentarismiin vaihtelee. Joidenkin – esimerkiksi Elokapinan – keskeisenäkin tavoitteena voi olla vaikuttaa parlamentaariseen päätöksentekoon ulkoparlamentaarisin keinoin. Anarkistiset liikkeet taas näkevät parlamentarismin lähtökohtaisesti kykenemättömänä riittäviin muutoksiin.
Anarkismi on valtahierarkioista ja erityisesti valtahierarkioihin liittyvästä pakkovallasta ja sorrosta vapaata yhteiskuntaa tavoitteleva poliittinen suuntaus. Anarkismi ei tarkoita sekasortoa, vaikka sana anarkia joskus arkikielessä siihen viittaakin. Paremmin anarkismin voi määritellä autoritarismin vastaisuudeksi tai hallitsemattomuudeksi.
Anarkismi vastustaa valtiota rakenteena juuri siihen sisältyvän pakkovallan vuoksi. Näin ollen anarkistit myös suhtautuvat kriittisesti parlamentaarisen vaikuttamisen tehokkuuteen ja korostavat ulkoparlamentaarista toimintaa. Käytännössä anarkistit kuitenkin saattavat esimerkiksi äänestää vaaleissa ikään kuin vahingon vähentämisen tarkoituksessa, koska anarkistien näkökulmasta parlamentaarinen vasemmisto on kuitenkin parlamentaarista oikeistoa pienempi paha.
Tehtävä
Keskustelkaa suoran toiminnan historiasta. Yhteiskunnallisia muutoksia on aina saatu aikaan erilaisilla suoran toiminnan keinoilla ja esimerkiksi positiiviset lainsäädännön muutokset ovat käytännössä aina vaatineet toteutuakseen vahvaa ulkoparlamentaarista painostamista. Millaisia esimerkkejä keksitte?
- Tehtävä pyrkii myös herättämään huomion siihen, kuinka suoran toiminnan keinot ja varsinkin laittomat suoran toiminnan keinot ovat yleisesti hyväksyttyjä kun puhutaan historiasta ja historiallisista muutoksista (tai jossain muualla tapahtuvista asioista), mutta omasta nyky-ympäristöstämme puhuttaessa olemme taipuvaisempia näkemään ne väärinä tai liioitteluna.
- Edelliseen liittyy myös julkisessa keskustelussa toisinaan esiintyvä ajatus- tai argumentaatiovirhe*, jossa mikä tahansa suoran toiminnan tai yleensä aktivismin muoto tai keino voidaan nähdä liioitteluna, joka muka kääntyy toimijoiden sanomaa vastaan.
* tällä lähimpiä termejä ovat englanninkieliset tone policing ja respectability politics