keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU
Venäläinen Vladimir Propp (1895–1970) on kuuluisa ja merkittävä satututkija, jonka ajatuksiin elokuvan ohjaajakin on tutustunut. Proppin tutkimuksia on sovellettu sittemmin myös populaarikulttuurin tuotteisiin, kuten elokuviin. Propp tutki venäläisten satujen juonirakenteita ja pyrki löytämään elementit 
joista ne koostuvat. Näitä elementtejä hän kutsui funktioiksi. Propp analysoi satoja satuja ja päätyi johtopäätökseen että venäläiset ihmesadut sisältävät 31 yleistä funktiota, joista kaikki eivät kuitenkaan esiinny kaikissa saduissa. Hän erotteli myös satujen toimintaroolit, jotka ovat Sankari, Roisto, Välineiden lahjoittaja, Valesankari, Auttaja, Etsitty henkilö ja Liikkeelle lähettäjä (tehtävän antaja). Yhtä alkuperäistä versiota saduista ei ole olemassa, sen sijaan yhdestä tarinasta on olemassa lukuisia versioita. Perusrakenne kuitenkin pysyy samana
 
Alkutilanne: perheenjäsenet ja sankari esitellään 
1. Poissaolo, joku perheenjäsen on poissa. Sankari esitellään. 
2. Kielto, kielto kohdistetaan sankarille 
3. Rikkomus, kieltoa rikotaan, yleensä konna esiintyy ensi kerran 
4. Tiedustelu, konna yrittää saada tietoa 
5. Toimitus, konna saa tiedon uhrista 
6. Petos, konna yrittää huiputtaa uhria 
7. Osanotto, uhria petkutetaan 
8. Käännekohta, konna vahingoittaa perheenjäsentä tai perheenjäseneltä puuttuu jotain tai hän toivoo jotain; tämä on keskeinen funktio, sillä sen seurauksena tarina lähtee liikkeelle 
9. Välitys, onnettomuus paljastuu ja sankaria lähestytään tai häntä käsketään tai hänet lähetetään apuun 
10. Vastarinta, sankari päättää vastustaa epäonnea 
11. Lähtö, sankari jättää kotinsa 
12. Ensimmäinen lahjoittajan funktio, sankaria koetellaan ja hän saa auttajan 
13. Sankarin reaktio, sankari reagoi tulevan lahjoittajan toimiin 
14. Auttajan vastaanotto, sankari hyväksyy avun 
15. Opastus, sankari aloittaa etsinnän 
16. Kamppailu, sankari ja konna avoimessa taistelussa 
17. Merkintä, sankari merkitään 
18. Voitto, konna voitetaan 
19. Selvitys, alkuperäinen onnettomuus tai puute poistetaan 
20. Paluu, sankari palaa 
21. Takaa-ajo, sankaria ajetaan takaa 
22. Pelastus, sankari pelastuu takaa-ajajien käsistä
23. Tunnistamaton paluu, sankari saapuu kotiinsa tai muuhun paikkaan, jossa häntä ei tunnisteta 
24. Perusteeton vaatimus, väärä sankari esittää perusteettoman vaatimuksen 
25. Vaikea tehtävä, sankari saa vaikean tehtävän 
26. Ratkaisu, tehtävä ratkaistaan 
27. Tunnistaminen, sankari tunnistetaan 
28. Paljastuminen, väärä sankari tai konna paljastuu 
29. Muodonmuutos, sankari saa uuden ulkomuodon 
30. Rangaistus, konna saa rangaistuksen 
31. Häät, sankari menee naimisiin ja/tai nousee valtaistuimelle 
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Propp)
 
1. Tutustukaa Proppin erittelemiin kansansadun funktioihin ja miettikää löytyykö mitään näistä funktioista Pan´s Labyrinthistä. Kirjoittakaa löytämänne ylös. Valitkaa sitten joku hyvin tuntemanne satu ja verratkaa sitä kaavaan, miten hyvin se sopii? Käyttäkää apunanne jaksottamista, kirjoittakaa sekä elokuvasta että valitsemastanne sadusta episodeihin jaettu juonireferaatti, jota voitte verrata kaavaan. Mitä rakenteen kuvaaminen kertoo tarinasta? 
 
2. Jakakaa Proppin määrittelemät toimintaroolit elokuvan hahmoille, miten ne sopivat yhteen? Huomioikaa että yhdellä hahmolla voi olla monta roolia. Tehkää samanlainen roolikartoitus valitsemallanne kansansadulle ja pohtikaa miten ”perinteisiä” elokuvan roolijaot ovat. Miten roolit esimerkiksi jakautuvat eri sukupuolille? 
 
3. Ryhtykää sadunkertojiksi kirjoittakaa oma satu soveltaen Proppin kaavaa. Vertailkaa sitten satujanne: mitä funktioita olette valinneet ja miten satunne eroavat toisistaan sisällöltään. Miettikää myös mikä merkitys tällaisilla kaavoilla ja rakenteiden tutkimisella voisi olla. 
– Kaava voi tuntua hyvinkin tutulta, koettakaapa soveltaa sitä esimerkiksi Tähtien sotaan tai johonkin muuhun ”nykyajan satuun”. Mitä johtopäätöksiä voitte tuloksista tehdä? 
 
Suullisen kansanperinteen kaavat siirtyvät jossain määrin nykyiseen populaarikulttuuriin ja tässä mielessä populaarikulttuurissa voi nähdä vanhan suullisesti välittyvän kansanperinteen jatkajan. Toisaalta kannattaa pitää mielessä, ettei satuja tai muitakaan kertomuksia voi pelkistää yksinkertaistettuihin kaavoihin ja, että kerronta koostuu rakenteellisia funktioita paljon moninaisemmista elementeistä. Proppiin on kuitenkin syytä tutustua sillä hänen teoriansa ovat vaikuttaneet paljon myös elokuvantekijöihin, kuten del Toroon.
 
4. Miettikää millainen elokuva olisi satukirjana, pohtikaa kirjallisen ilmaisun ja elokuvailmaisun eroja ja ottakaa huomioon myös kuvituksen merkitys satukirjassa? 
 
5. Miettikää mikä on Pan´s Labyrinthin satumaailman suhde satuperinteeseen. Saduilla on kautta aikojen ollut merkitystä toisaalta pelkojen ja fobioiden ilmaisijana, mutta myös toiveiden ja fantasioiden esiintuojana. Etsikää elokuvasta näitä molempia puolia. Voitte kerätä niitä esimerkiksi piirtoheitinkalvolle otsikkojen painajaiset ja unelmat alle. Verratkaa niitä kansansatujen ilmaisemiin toiveisiin ja pelkoihin ja pohtikaa onko niillä yhteyttä nykyihmisen ajatusmaailmaan. Voitteko esimerkiksi tunnistaa sadun tai elokuvan maailmasta omia ajatuksianne, missä määrin voitte samastua niihin? 
 
Maria Tatar, jonka kirjoituksiin Del Torokin on perehtynyt, on sanonut että kun suullisesti levinneet kansansadut käännettiin kiinteiksi kirjallisiksi lasten viihdyttämiseen tarkoitetuiksi versioiksi, niiden alkuperäinen tarkoitus hämärtyi. Hän myös huomauttaa että tuon alkuperäisen merkityksen löytäminen on mahdotonta. Satuja ei siis alun perin ollut tarkoitettu yksin lasten korville. Aikuiset kertoivat niitä aikuisyleisölle vaikkapa nuotiotulen loimussa tai töiden lomassa. Saduista tuli lasten kirjallisuutta vasta 1700–1800-luvuilla. Tässä mielessä elokuvan julma satumaailma kuvastaa sadunkerronnan alkuperäistä luonnetta kauheuksienkin kuvaajana. Toisaalta lapsihahmon keskeisyys elokuvassa viittaa satujen lastenkirjallisuuden luonteeseen. Elokuvassa yhdistyy siten satujen aikojen saatossa saamat monet eri käyttömuodot ja merkitykset.
 
6. Valitkaa ryhmissä jokin hyvin tuntemanne klassikkosatu ja kirjoittakaa se uudestaan sellaiseksi kuin voisitte kuvitella sen alun perin olleen. Pitäkää mielessänne satujen alkuperäinen käyttötarkoitus aikuisten toisilleen kertomina tarinoina. Miettikää samalla mitä sadulla on ehkä alun perin haluttu ilmaista? Muistakaa myös että mitään yhtä ainoaa alkuperäistä versiota ei ole mahdollista löytää, vaan satu on elänyt rinnakkain lukemattomina eri versioina.