Hyvän kaverin taitoja
Prinsessa Pikkiriikki -elokuva antaa paljon eväitä kaveritaitojen harjoitteluun ja pidempään työskentelyyn ryhmän kanssa.
Mitä hyvä kaveri tekee ja mitä ei? Pohtikaa ja jutelkaa yhdessä tai pienryhmissä, millaiset asiat liittyvät hyvään kaveruuteen. Aikuinen kirjoittaa ylös esille tulleita asioita, jotka yhdessä luokitellaan asioiksi, joita hyvä ja reilu kaveri tekee (esimerkiksi pyytää mukaan leikkiin, jakaa leikkikaluja, auttaa, kannustaa, kuuntelee, osaa pyytää ja antaa anteeksi jne.) ja mitä hän ei tee (esimerkiksi ei kiusaa, ei töni, ei loukkaa tahallaan sanoillaan tai teoillaan, ei jätä ulkopuolelle, ei hauku tai puhu toisesta pahaa).
Keksikää yhdessä esimerkkejä arjen tai päiväkodin/eskarin tilanteista, joissa hyvä kaveruus on näkynyt.
Kaveritaitojen kruunajaiset
Järjestäkää salissa, pihalla tai muussa tilavassa ympäristössä ryhmän omat kruunajaisjuhlat, joita vietetään itsetehdyt ystävyyden kruunut päässä.
Valmistakaa ja taiteilkaa jokaiselle ryhmän jäsenelle oma hyvän kaverin kruunu, jonka saa koristella mieluisekseen. Askartelun lomassa voi muistella hyvän kaverin ominaisuuksia ja taiteilla esimerkiksi kruunuun erityisen hienoja jalokiviä tai timantteja muistuttamaan niistä.
Juhlaan voi valita ystävyyteen sopivia lauluja tai musiikkia, rekvisiittaa tai pientä välipalaa.
Juhlan ohjelmanumeroksi sopii ystävyyden rata, joka sisältää ikätasolle sopivia, yhteistyötaitoja vaativia tehtäviä. Rastit suoritetaan pienryhmissä, joissa jokaisen apua tarvitaan tehtävien suorittamiseen.
Rasteja voivat olla esimerkiksi:
- Pallon kuljetus tilan toiselle puolelle lakanan tai muun kankaan päällä yhdessä parin tai pienryhmän kanssa
- Pienryhmän jäsenten nimien alkukirjainten muodostaminen yhdessä käyttämällä vain omia kehoja
- Renkaan kuljetusta tiukaksi pingotetun narun läpi
- Elävät patsaat: pienryhmä esittää äänettömiä patsaita esimerkiksi Pikkiriikki-elokuvan kohtauksista. Millainen on esimerkiksi elävä ryhmäpatsas, joka esittää karkkikauppaa, markkinoita, Pikkiriikin kotia tai lasten unelmajuhlia linnassa?
Juhla voi päättyä koko ryhmän yhteiseen leikkiin, kuten vaikkapa kaverihippaan, jossa ylävitosella tai halaamalla ja halaukseen luvan kysymällä voi pelastaa kiinni jääneen. Hippoja voi olla kerralla kaksi tai useampi lapsi tai aikuinen.
Yhteisiä leikkejä porukalla
Elokuvassa Eetu ja Pikkiriikki tuntevat toisensa jo entuudestaan siinä missä Pikkiriikki ja Pöjöläinen alkavat vasta ystävystyä.
Pohtikaa yhdessä lasten kanssa:
- Miksi mielestänne Eetu käyttäytyy elokuvan alussa Pikkiriikkiä härnäten?
- Miten tärkeä Pikkiriikki Eetulle lopulta on?
- Miten Eetu pääsee mukaan prinsessojen touhuihin?
Miettikää yhdessä, miten tilanteet ja leikit mielestänne muuttuvat, jos niissä on kahden lisäksi mukana kolmas tai useampi kaveri?
Kaikilla lapsilla on oikeus ja tarve olla osa ryhmää. Jokaiselle on tärkeä tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kaverin kanssa on usein hauskaa, mutta on tärkeää, ettei kukaan jäisi yksin. Elokuvassa Eetu toteaakin, että ”yksin on ihan mälsää”.
- Millaiset asiat auttavat ottamaan muita huomioon?
- Miten voi itse päästä mukaan toisten leikkiin? Tai mikä neuvoksi, jos haluaa tutustua johonkin uuteen ihmiseen?
- Miten toista voi pyytää leikkiin mukaan?
- Miksi leikkiin mukaan pääseminen voi olla joskus vaikeaa? Mikä tekisi siitä helpompaa?
Muistelkaa leikkejä, pelejä tai ulkotouhuja, joita voi leikkiä tai pelata yhdessä isommalla porukalla. Tehkää lista ja kokeilkaa ryhmässä jotain uutta leikkiä, jossa kaikille löytyy mukava rooli.
Voitte selata MLL:n Leikkipankkia ja etsiä sieltä ohjeita ja vinkkejä erilaisiin leikkeihin.
