keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Visuaalisen kulttuurin tulkinta ja taiteen maailma

Kuva: Solar Films / Marek Sabogal

Taidemuseot

Elokuvan yhdessä musikaalikohtauksessa lauletaan kuuluisista taidemuseoissa. Ota selvää, missä sijaitsevat alla luetellut 20 museota. Selvitä myös, mitkä ovat niiden kuuluisimmat teokset. Entä tunnistatko, missä museossa Risto Räppääjä ja väärä Vincent -elokuvaa on kuvattu?

  • Ateneum
  • Louvre
  • Centre Pompidou
  • Vatikaanin museo
  • Guggenheim
  • Fotografiska
  • Amos Rex
  • Eremitaasi ja Talvipalatsi
  • Sinebrychoffin taidemuseo
  • Musee d’Orsay
  • Museo del Prado
  • Kiasma
  • Metropolitan Museum of Art
  • National Gallery London
  • Kumu
  • Akropolis
  • Rijksmuseum
  • MoMa
  • Tate Modern
  • HAM
     

Taiteilija Vincent van Gogh

1. Tutustutaan yhdessä van Goghin elämään esimerkiksi siten, että opettaja lukee alla olevan henkilökuvauksen taiteilijasta. Tämän jälkeen voidaan testata tietämystä ja muistia van Goghista pelaamalla kahta englanninkielistä tietovisaa. Opettajan kannattaa suomentaa tarvittaessa vastausvaihtoehdot ja kysymykset.
 

Vincent van Gogh (1853–1890)

Vincent van Gogh eli 1800-luvulla. Hän oli hollantilainen jälki-impressionistinen taidemaalari. Hän asui Alankomaissa, Lontoossa, Belgiassa ja eri puolilla Ranskaa.

Vincent ryhtyi taiteilijaksi 27-vuotiaana. Hänellä oli veli Theo, joka oli hänelle tärkeä. Theo tuki Vincentiä taloudellisesti ja osti hänelle muun muassa taidetarvikkeita.

Vincent opiskeli ahkerasti piirros- ja maalaustekniikkaa. Lempiaiheita ovat olleet maaseudun ihmiset. Värimaailma aluksi oli tumma.

Vincentin muutto Pariisiin, taidemaailman keskelle, vaikutti hänen taiteeseensa. Vincent tutustui kuuluisiin taiteilijoihin ja erilaisiin taidesuuntauksiin. Tuohon aikaan hän maalasi kaikkien tuntemalla tyylillä: kirkkailla väreillä, paksuilla ja lyhyillä siveltimen vedoilla. Aiheet liittyivät Pariisiin: Seine-joki, kahvilat, bulevardit ja kulttuuripiirit.

Pariisin jälkeen Vincent muutti Arlesiin, Etelä-Ranskaan. Aiheet olivat maaseutumaisemia kirkkailla sävyillä. Vincent ei voinut enää kovin hyvin ja erään riidan päätteeksi hänen mielenterveytensä järkkyi ja hän leikkasi oman korvansa irti. Vincent vietti aikaa hoitolaitoksessa ja maalasi sielläkin teoksia yli 150.

Sairaalasta päästyään Vincent maalasi paljon pienessä ranskalaisessa kylässä, melkein työn per päivä. Kuitenkin Vincent voi huonosti ja ampui itseään rintaan ja menehtyi. Theo ei kestänyt veljensä menetystä ja kuoli myöhemmin itsekin.

Theon leskeksi jäänyt vaimo sai hallintaansa Vincentin taidekokoelman ja hankki näkyvyyttä teoksille. Hän myös kirjoitti kirjan veljesten kirjeenvaihdon perusteella. Kirjeitä on säilynyt yli 660.

Vincentin ura oli lyhyt, vain kymmenen vuotta, mutta sen aikana hän tuotti lähes 900 maalausta ja 1300 piirustusta. Elinaikanaan hän ei juurikaan saanut suosiota tai teoksia kaupaksi. Eläessään hän myi vain yhden teoksen. Nykyään hän on yksi arvostetuimpia taidemaalareita. Hyvä esimerkki siitä on, että Tohtori Gachet’n muotokuva (1890) myytiin vuonna 1990 huutokaupassa  82,5 miljoonan dollarin ennätyssummalla.

Tietovisa 1 (Kahoot! Van Gogh´s Life)

Tietovisa 2 (Kahoot! Vincent Van Gogh)
 

2.  Tutustukaa seuraavaksi taiteilijan teoksiin. Tunnistatteko teoksista yhteisiä teemoja ja aiheita? Entäs van Goghille tyypillisen maalaustekniikan? Arvaatteko, mitkä teokset ovat taiteilijan uran alkupuolelta, entä loppupuolelta?
Vincent van Goghin teoksiin voi tutustua esimerkiksi Van Gogh museon sivuilla tai Didrichsenin taidemuseon Vincent Van Gogh -näyttelyn sivuilla.

Van Goghista löytyy lisää tietoa myös Koulukinon Loving Vincent -oppimateriaalista
 

Taidesuuntauksia

Impressionismi oli taidesuuntaus 1800-luvulla. Impressionistit korostivat hetken vangitsemista tauluihin. He kuvasivat valon ja varjon heijastumista. Taide maalattiin ulkovalossa eikä sisällä ateljeessa. Aiheet olivat arkielämästä. Siveltimen vedot olivat näkyviä eikä yksityiskohtia korostettu. Kuuluisia impressionisteja olivat muun muassa Claude Monet, Pierre-Auguste Renoir, Édouard Manet ja Paul Cézanne.

Impressionistista taidesuuntausta seurasi jälki-impressionismi. Paksut siveltimenvedot, runsas värien käyttö ja arkielämän aiheet olivat tyypillisiä tälle suuntaukselle. Luonnonvalon merkitys kuitenkin väheni ja värien käytön ei tarvinnut olla luonnollista. Sisältö, tunne ja sommittelu oli tärkeämpää. Paul Gauguin ja Georges Seurat olivat tunnettuja tämän tyylisuunnan edustajia.

Ekspressionismin myötä värit voimistuivat entisestään. Aiheet olivat enimmäkseen surullisia ja eriskummallisia. Teoksien tavoitteena oli herättää ajatuksia ja tunteita. Ekspressionisteja olivat muun muassa Edvard Munch ja Henri de Toulouse-Lautrec.

1. Vertailkaa alla olevia teoksia keskenään siveltimenvetojen, värien käytön, aihevalintojen, luonnonvalon ja sommittelun osalta.

  • Claude Monet: Lumpeita
  • Pierre-Auguste Renoir: Soutajien aamiainen
  • Édouard Manet: Aamiainen ruohikolla
  • Paul Cézanne: Marseillen lahti
  • Paul Gauguin: Tahitilaisia naisia rannalla
  • Georges Seurat: Sunnuntai-iltapäivä La Grande Jatten saarella
  • Edvard Munch: Huuto
  • Henri Matisse: Tanssi
  • Henri de Toulouse-Lautrec: Aristide Bruant Ambassadeurissa

2. Tietovisa

Kahoot -palvelussa on useita taidekasvatukseen soveltuvia tietovisoja. Tässä yksi, jonka kysymyksissä esiintyvät tässäkin oppimateriaalipaketissa jo tutuiksi tulleita teoksia ja taitelijoita:

Kahoot – Taidevisa