Mielikuvitus ja leikit
Mitä on oikeastaan mielikuvitus? Elokuvassa Georgie oli kekseliäs ja nokkela puuhastelemaan kaikenlaista ja touhuamaan ystävänsä Alin ja isänsä Jasonin kanssa. Pohtikaa yhdessä:
- Mihin kaikkeen mielikuvitusta tarvitaan?
- Voiko mielikuvituksesta olla jotain haittaa?
- Voiko mielikuvitusta olla liikaa ja mistä sen tietää?
- Voiko mielikuvitusta olla liian vähän?
- Mitä eroa on todella ja kuvitteellisella asialla eli faktalla ja fiktiolla?
- Milloin viimeksi käytit mielikuvitustasi?
Jatkotarina
Tämä tehtävä voidaan tehdä koko luokan kesken tai jakaa oppilaat pienempiin ryhmiin. Oppilas aloittaa keksimällä hauskan aloituksen tarinalleen. Aloitus voi olla yksi virke tai useampi virke. Tämän jälkeen seuraava tarinankertoja jatkaa tarinaa ja koittaa keksiä tarinaan vieläkin hauskemman jatkon. Opettajan on tärkeää seurata muotoutuvaa tarinaa ja todeta, milloin ringissä seuraavat tarinankertojat kuljettavat tarinaa kohti loppua ja päättävät tarinan.
Sana-assosiaatio
Tämä leikki on nopea ja mukaansatempaava. Leikki vaatii oppilailta nopeaa ajattelua ja sanojen keksimistä. Jaetaan oppilaat kahteen joukkueeseen. Opettaja toimii ajanottajana ja yhdelle kierrokselle voi varata aikaa esimerkiksi kolme minuuttia. Opettaja päättää ensimmäisen sanan esimerkiksi “koripallo”. Tämän jälkeen etukäteen sovittu aloittaja joukkueessa sanoo ääneen siitä ensimmäisenä mieleen tulevan sanan esimerkiksi “oranssi”, jonka jälkeen seuraava jatkaa ensimmäisenä mieleen tulleella sanalla esimerkiksi “Karvinen” ja seuraava “kissa” ja niiden edelleen. Jos joukkueessa seuraava vuorossa oleva ei keksi sanaa tai toistaa aiemmin sanotun, joukkueen peli päättyy siihen. Kun aika on kulunut, lasketaan, kuinka monta sanaa kumpikin joukkue sai keksittyä lyhyessä ajassa. Leikkiin voi lisätä vaikeutta siten, että keksittyjen sanojen pitää liittyä katsottuun elokuvaan tai niiden pitäisi alkaa tietyllä kirjaimella.
Lahja sinulle
Oppilaat asettuvat isoon piiriin luokkaan. Yksi oppilas antaa jollekin piirissä olevalle oppilaalle näkymättömän lahjan. Lahja voi olla jonkin elokuvassa nähty esine esimerkiksi rannekoru tai polkupyörä. Lahjanantaja kulkee lahjansaajan luokse, siten kuin hänellä olisi talutettavanaan oikea polkupyörä. Tai lahjanantaja laittaa kuvitellusti rannekorun lahjansaajan ranteeseen. Antaessaan lahjan sanotaan ääneen: “Ole hyvä, tässä on sinulle polkupyörä.” Lahjansaajasta tulee lahjanantaja ja hän keksii seuraavan annettavan lahjan ja kuljettaa sen näytellen toiselle. Kuljetuksessa tulee huomioida lahjan koko, paino, liikkuminen – Miten polkupyörä kuljetetaan toiselle tai koira talutetaan, joka ei suostu liikkumaan eteenpäin? Miten annetaan leijaileva ilmapallo toiselle?
Esineelle uusi elämä
Jokainen oppilas valitsee luokasta tai itseltään yhden esineen esimerkiksi sakset, nitojan, pipon tai repun. Oppilaan tulee keksiä uusi käyttötarkoitus esineelle ja keksiä myyntipuhe. Pipo ei olekaan pipo vaan keilapallon lämmittäjä aktiiviselle himokeilaajalle! Oppilaista tulee myyjiä ja he käyvät vaihtokauppaa luokassa keksimillään uusilla esineillä.
Omat välituntileikit ja puuhat
Elokuvassa Georgie ja Ali puuhastelevat kaikenlaista pihapiirissä. Samoin Jason ja Georgie leikkivät läpsäisyä ja dubbausta. Muistellaan hetkiä, kun itsellään on ollut tylsää kavereiden kanssa tai yksin. Mitä olette silloin tehneet? Keksitään yhdessä lista leikeistä ja peleistä, joita voi tehdä yksin tai pienellä porukalla. Tähän voidaan käyttää avuksi Flingaa. Listassa voi olla esimerkiksi
- Peukkupaini
- Laiva on lastattu
- Peili
- Kirkonrotta
- Sana-assosiaatio