keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Suomalainen näytelmäelokuva 100 vuotta

Kotimainen näytelmäelokuva juhli 100-vuotista taivaltaan vuonna 2007. Juhlavuoden kunniaksi Koulukino tuotti oppimateriaalipaketin, johon kuuluivat tämän tietopaketin lisäksi elokuvat Vaihdokas (1927), Rakkauden risti (1946) ja Käpy selän alla (1966) sekä niihin liittyvät Koulukino-oppimateriaalit.

Johdatusta suomalaisen elokuvan historiaan

  1. Suomalainen näytelmäelokuva täyttää tänä vuonna kunnioitettavat sata vuotta. Mutta mikä on tuo maaginen syntymähetki ja mistä oikeastaan on kyse kun puhutaan näytelmäelokuvasta? Pohtikaa yhdessä ja selvittäkää mitä tasan sata vuotta sitten oikein tapahtuikaan. 

Elokuva jaetaan yleensä näytelmäelokuvaan eli fiktioon ja dokumenttielokuvaan. Näytelmäelokuvalla tarkoitetaan samaa kuin teatterielokuvalla ja kokoillan elokuvalla. Kyse on siis käsikirjoitetusta, elokuvateatteriesitystä varten tehdystä sepitteestä. Dokumenttimainen tapahtumien tallentaminen elokuvakameralla alkoi kehittyä juonelliseksi näytelmäelokuvaksi 1900-luvun alkuvuosina. Ulkomaisten elokuvien kerrontatavat olivat suomalaisille tekijöille alusta saakka tuttuja ja niitä seuraamalla suomalaista näytelmäelokuvaa ryhdyttiin määrätietoisesti luomaan. Suomalaisen näytelmäelokuvan syntyhetkenä pidetään ensimmäisen näytelmäelokuvan Salaviinanpolttajien ensi-iltaa 29.5. 1907. Tämä ”ensimmäinen kinematografinen näytelmäkappale” oli osa pitkää prosessia, eikä yhtenäistä näytelmäelokuvatuotantoa syntynyt ennen vuosia 1913-1914. Ennen itsenäistymistä Suomessa tehtiin 25 fiktioelokuvaa, joista yksikään ei ole säilynyt jälkipolville.

  1. Virittäytykää suomifilmin tunnelmaan muistelemalla ensimmäistä kosketustanne suomalaiseen elokuvaan ja keskustelemalla yhdessä muistikuvistanne.
  • Mikä oli ensimmäinen näkemänne suomalainen elokuva?
  • Millaisia mielikuvia suomalaiseen elokuviin muistoissanne liittyy?
  • Mikä merkitys niillä on ollut eri elämänne vaiheissa?
  • Liittyvätkö muistot enemmän elokuvissakäyntiin, televisioesityksiin vai videoitten katseluun? 

Tiivistäkää ensimmäinen kotimaiseen elokuvaan liittyvä muistonne kuvaan, runonpätkään, iskulauseeksi tai mihin tahansa itsellenne parhaiten sopivaan muotoon. Kootkaa sitten yhdessä kollaasi näistä elokuvamuistoista. Miltä suomalainen elokuva teidän mielikuvissanne näyttää? 

  1. Tutustukaa suomalaisen elokuvan historiaan ja vaiheisiin seuraavien lähteiden avulla (näitä kannattaa hyödyntää myös oppimateriaalin muissa osioissa): 
  • KAVIn Elokuvapolku
  • Elonet – kansallisfilmografia
  • Tiivis paketti suomalaisesta elokuvahistoriasta löytyy myös Juri Nummelinin kirjastaValkoinen hehku. Johdatus elokuvan historiaan. (”Suomalainen näytelmäelokuva” s. 373-392) sekä Peter von Baghin kirjasta Elokuvan historia (1998, Helsinki: Otava) sivuilta 684-687. 
  • von Bagh, Peter 2005: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava. (Uudistettu laitos ”kotimaisen elokuvan raamatusta”.)
  • Ari Honka-Hallila, Kimmo Laine, Mervi Pantti 1995: Markan tähden. Yli sata vuotta suomalaista elokuvahistoriaa. Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. (Kattava johdatus suomalaisen pitkän näytelmäelokuvan historiaan, jota ei lähestytä ainoastaan elokuvien ja tekijöiden kautta vaan myös laajemmin kulttuurihistorian näkökulmasta.)
  • Suomen kansallisfilmografia osat 1-12 (1996-). Helsinki: Edita. (Laaja teossarja, joka esittelee suomalaiset näytelmäelokuvat Salaviinanpolttajistaalkaen. Hyvä hakuteos josta löytää monipuolisia tietoja yksittäisistä elokuvista.)
  • Toivianen, Sakari 2007: Sata vuotta – sata elokuvaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Juhlistaa nimensä mukaisesti suomalaisen näytelmäelokuvan merkkivuotta sekä 50 vuotta täyttävää kotimaisen elokuvaperinnön tallentajaa, Suomen elokuva-arkistoa. Tämä elokuvahistoriamme läpileikkaus tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen menneeseen sataan vuoteen valkokankaalle.) 

Muita tutustumisen arvoisia lähteitä sekä tiedon että ideoiden ja inspiraation etsimiseen: 

  • Ari Kivimäki, Mervi Pantti ja Jari Sedergren 1999: Kriisi, kritiikki, konsensus. Elokuva ja suomalainen yhteiskunta. Turku: Turun yliopisto – Kulttuurihistoria. 
  • Lumous. Maisemakuvia suomalaisen elokuvan kultakaudelta. 2000. Toimittanut Kai Vase Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 
  • Salmi, Hannu 2002: Kadonnut perintö. Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907-1916.Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 
  • Salmi, Hannu 1999: Tanssi yli historian. Tutkielmia suomalaisesta elokuvasta. Turku: Turun yliopisto. 
  • Uusitalo, Kari 1965: Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet. Johdatus kotimaisen elokuvan ja elokuva-alan historiaan 1896-1963. Helsinki: Otava. 
  • Uusitalo, Kari 1975: Lavean tien sankarit. Suomalainen elokuva 1931-1939. Helsinki: Otava. 
  • Uusitalo, Kari 1977: Ruutia, riitoja, rakkautta… suomalaisen elokuvan sotavuodet 1940-1948. Suomen elokuvasäätiö. 
  • Uusitalo, Kari 1978: Hei rillumarei! Suomalaisen elokuvan mimmiteollisuusvuodet 1949-1955. Helsinki: Suomen elokuvasäätiö. 
  • Uusitalo, Kari 1981: Suomen Hollywood on kuollut. Kotimaisen elokuvan ahdinkovuodet. Suomen elokuvasäätiö. 
  • Uusitalo, Kari 2005: Haiseeko täällä valkokangas? Tarinoita suomifilmin hilpeästä historiasta. Helsinki: Like. 

Muodostakaa pieniä ryhmiä, joissa teette suomalaisen elokuvan aikajanan sen perusteella mitä olette lähteistä saaneet selville. Poimikaa janalle kotimaisen elokuvan kannalta mielestänne oleellisia ja mielenkiintoisia tapahtumia, elokuvia ja henkilöitä. Esitelkää aikaansaannoksenne muille ja 

keskustelkaa mahdollisista eroista aikajanoissanne. Oletteko ehkä nostaneet esiin eri asioita, elokuvia ja henkilöitä ja miksi näin on. Miettikää myös millä perusteilla olette nostaneet suomalaisen elokuvan historian varrelta esiin samoja asioita. Millainen kuva historiasta muodostuu omien näkemystenne perusteella? 

Miettikää jokainen yksi symboli suomalaiselle elokuvalle: mikä sana, kuva, henkilö tms. kuvaa mielestänne parhaiten suomalaista elokuvaa. Käykää symbolinne yhdessä läpi siten että jokainen esittelee omansa ja myös perustelee valintansa. 

  1. 1930-luvulta 1960-luvun alkuun elokuva oli Suomessa yksi suosituimmista tavoista paeta arkea viihteen maailmaan. Tuona aikana suomalaisen elokuvan suunnan määräsi studiojärjestelmä, markkinoita hallitsivat suuret tuotantoyhtiöt Suomi-Filmi, Suomen Filmiteollisuus ja Fennada-Filmi. 

Jakakaa luokka kolmeen ryhmää, joista jokaiselle annetaan tutustuttavaksi yksi tuotantoyhtiö. Esitelkää yhtiönne muulle luokalle ja valitkaa myös sen tuotannosta yksi elokuva, mielestänne tärkein tai edustavin, jonka esittelette tarkemmin. Studiojärjestelmän aikaa on kutsuttu ”Suomen Hollywoodiksi”. Mitä mielleyhtymiä vertaus teissä herättää? Mistä luulette nimityksen johtuvan? 

Hollywoodin studiojärjestelmälle oli leimallista suurimpien yhtiöiden hallinta keskeisillä elokuvateollisuuden alueilla: tuotannossa, levityksessä ja esitystoiminnassa. Keskeistä oli myös hierarkkinen työnjako, joka tarkoitti elokuvayhtiöiden organisaation muistuttavan yritystä tai tehdasta. Suomalaisessa tuottajajohtoisessa studiojärjestelmässä näkyivät samat piirteet, tosin pienemmässä mittakaavassa. Myös Hollywood-elokuvien klassinen elokuvakerronta oli suomalaisessakin elokuvailmaisussa vallitseva kerrontatapa.

Tuotantoyhtiöistä ja studiojärjestelmästä löytyy tietoa esimerkiksi ensimmäisen tehtävän yhteydessä mainitusta lähteistä. 

Lisätietoa: 

  • Laine, Kimmo 1999: Pääosassa Suomen kansa. Suomi-Filmi ja suomen Filmiteollisuus kansallisen elokuvan rakentajina 1933-1939. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 
  • Mäkelä, Mauno 1996: Kerrankin hyvä kotimainen. Elokuvatuottajan muistelmat.Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: WSOY. 
  • Uusitalo, Kari 1994: Kuvaus-kamera-käy! Lähikuvassa suomifilmit ja Suomi-Filmi Oy.Helsinki: Kirjastopalvelu. 
  • Uusitalo Kari 1999: Risto Orko Suomi-filmin 100-vuotias suurmies. Helsinki: WSOY.
  1. Elokuvaperinnettä keräämään! Haastatelkaa isovanhempianne tai vanhempianne suomalaisesta elokuvasta. Käyttäkää teemahaastattelun menetelmää, jolloin tiedätte mitä haluatte saada selville, mutta haastattelu etenee tilanteen ehdoilla eikä eteneminen ole lukkoon lyöty. Voitte tehdä valmiiksi kysymysrungon teemoista jotka haluatte ottaa esille. Haastattelun voi tallentaa nauhoittamalla tai kirjoittamalla. (Lisää tietoa teemahaastattelusta

Voitte lähestyä aihetta henkilökohtaisen kokemuksen näkökulmasta:

  • Millä tavalla elokuva ja suomalaisen elokuvan suuret tähdet ovat kulkeneet haastateltavien elämässä ja sen vaiheissa mukana? 
  • Millaisia muistoja valkokankaan kuviin liittyy ja millä tavalla ne lomittuvat oman 
  • elämän muistoihin?
  • Millaista elokuvissakäynti on ollut haastateltavan nuoruudessa?

Keksikää lisää omia kysymyksiänne. Purkakaa haastattelu Kokoamalla haastatteluaineistosta raportti jonka esittelette muille. Keskustelkaa yhdessä millaisia näkökulmia elokuvahistoriaan henkilökohtaisten muistojen kautta avautuu. Kokeilkaa pystyttekö hahmottamaan haastatteluraporttinne yhdistämällä suomalaista elokuvakulttuuria eri vuosikymmeninä. 

  1. Suunnitelkaa 100-vuotista suomalaista näytelmäelokuvaa juhlistava juliste. Tekniikka on vapaa, voitte käyttää kuvankäsittelyohjelmia tai vaikka liimaa ja paperia, mutta pyrkikää joka tapauksessa luomaan juliste joka visuaaliselta ilmeeltään muistuttaa omaa mielikuvaanne suomalaisen elokuvan kuvamaailmasta. 
  1. Museotoiminnassa elokuvan historia on valitettavan usein jäänyt paitsioon, elokuvahistoria kuitenkin ansaitsisi enemmänkin museoita. Suunnitelkaa ryhmissä suomalaisen elokuvan museo. Kerätkää ensin ylös kokemuksianne muista museoista ja niiden näyttelyistä ja pohtikaa miten niiden toimintatavat sopisivat elokuvamuseoon ja mitä uusia tapoja pitäisi kehittää. Millaiset tilat tällainen tila vaatisi. Tehkää myös näyttelysuunnitelma suomalaista elokuvaa esittelevää näyttelyä varten. Käyttäkää mielikuvitustanne ja miettikää vaihtoehtoisia tapoja järjestää museonäyttely. Nyt ei tarvitse miettiä budjettia!

Jos mahdollista, voitte myös järjestää vierailun Suomen Elokuva-Arkiston Elävän kuvan museoon ja pohtia miten sitä voisi kehittää. 

Voitte hakea inspiraatiota ja ideoita myös Ranskan elokuva-arkiston elokuvamuseon www-sivuilta tai seuraavista kirjoista: 

  • Mannoni, Laurent 2006: Histoire de la Cinémathéque francaise. Gallimard. 
  • Musee du Cinema. 1984. Cinemathéqué francaise. 

Tutustu myös näihin elokuvamuseoihin: 

  1. Tutustukaa Peter von Baghin kirjaan Drifting Shadows. A Guide to Finnish Cinema (2000, Helsinki:Otava. Ilmestynyt myös saksaksi: Licht und Schatten ja ranskaksi: Nuages dans le Paradis), joka on ulkomaalaisille suunnattu johdatus suomalaisen elokuvan taikamaailmaan. Pohtikaa sitten millaisen kuvan kirja antaa suomalaisesta elokuvasta ja onko se mielestänne oikea? arvioikaa myös kirjan kuvia ja ulkoasua tästä näkökulmasta. Millä perusteella kirjan nimi ja kansikuva on valittu ja mitä niillä halutaan viestiä? (Sekä nimi että kansikuva viittaavat Aki Kaurismäkeen, joka on tunnetuin suomalainen elokuvaohjaaja ulkomailla.) 

Kirjan takakansitekstin mukaan katsomalla suomalaisia elokuvia oppii paljon suomalaisesta luonteesta ja identiteetistä: 

”Finnish films are largely unknown internationally, but are they also of little worth? Hardly, as after having viewed but a few of them, the visitor to Finland will already know a great deal about Finns, their society and the basic popular tenor of things. A better and more concise introduction to the finnish character and identity would be difficult to find.” 

  • Pitääkö tämä mielestänne paikkansa? 
  • Suunnitelkaa ryhmissä teos, jollaisella haluaisitte itse esitellä suomalaista valkokangasmagiaa ulkomaalaiselle ystävällenne

Nykyelokuva – kohti suomalaisen elokuvan tulevaisuutta 

Sakari Toiviainen kuvaa suomalaisen elokuvahistorian viimeisintä 40 vuotta aaltoliikkeeksi kriisistä toiseen. Vuoristoradan alku paikantuu 1960-luvun alkuun, jonka Jörn Donner julisti suomalaisen elokuvan nollapisteeksi. 1960-luvun uusi aalto päättyi vuoden 1974 aallonpohjaan. 1980-lukua leimasi uusi muutos, jonka katkaisi lama ja elokuvatalouden katastrofi-vuosi 1994. Kohti uutta vuosituhatta kivuttiin taas aallonharjalle, joka saavutti huippunsa vuosituhannen vaihteen kotimaisen elokuvan buumiissa. 

  1. Koulukinon sivustoilta löytyy oppimateriaaleja monista uusista suomalaisista elokuvista, joihin tutustumalla voi luoda oman käsityksensä kotimaisesta nykytilasta. Tässä muutamia: 

Äideistä parhain (2005) 

V2 – Jäätynyt enkeli (2007) 

Suden vuosi (2007) 

  • Keskustelkaa luokassa suomalaisen elokuvan nykytilasta. Aloittakaa kyselykierroksella ”mikä on viimeisin elokuvateatterissa näkemäsi kotimainen elokuva?” Keskustelkaa myös suomalaiseen elokuvaan liittämistänne mielikuvista, millaisia odotuksia elokuvan kotimaisuus herättää? Mitkä ovat mielestänne kotimaiselle nykyelokuvalle tyypillisiä teemoja ja tyylipiirteitä? 
  1. Mihin suuntaan suomalainen elokuva lähtee kehittymään? Onko tulevaisuus valoisa vai onko edessä taas uusi kriisi? Millaisille uusille tekijöille olisi tilausta ja saavatko kotimaiset valkokangasvisiot uusia kansanvälisiä mahdollisuuksia? Visioikaa suomalaisen elokuvan seuraavat sata vuotta. Kirjoittakaa kristallipallonäkyjänne ylös ja pohtikaa yhdessä millainen tulevaisuus olisi mahdollinen ja millaista suomalaista elokuvaa itse haluaisitte tulevaisuudessa nähdä. 

Kirjallisuutta aiheesta

  • Lyhyttä ja pitkää. Kotimaisia elokuvantekijöitä. 2000. Toimittanut Eila Anttila. Helsinki: Kirjastopalvelu. (Nykyelokuvan tekijöiden ja heidän töidensä esittelyjä.)
  • Taju Kankaalle. Uutta suomalaista elokuvaa paikantamassa. 2003. Toimittaneet Kimmo Ahonen, Janne Rosenqvist, Juha Rosenqvist Juha Palotie. Turku: Kirja-Aurora. 
  • Toiviainen, Sakari 2002: Levottomat sukupolvet. Uusin suomalainen elokuva. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Suomen elokuva-arkiston tutkijan ja Suomen kansallisfilmografian päätoimittajan katsaus suomalaisen elokuvan taustaan ja kehitykseen viimeisten 20 vuoden aikana.)
Onnea edelleen elinvoimaiselle kotimaiselle elokuvalle satavuotisen taipaleen johdosta! Tänä vuonna viettää merkkipäiväänsä myös Suomen elokuva-arkisto, jonka taival on kestänyt jo puoli vuosisataa. Tästä suomalaisen elokuvakulttuurin ja perinnön tärkeästä vaalijasta oli huomattavaa apua myös tämän oppimateriaalin laatimisessa. Apuna ja inspiraation lähteenä oli myös Taidemuseo Tennispalatsin Tähdet kertovat -näyttely