keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Khaled on saapunut Suomeen sotapakolaisena Syyriasta. Hän on siis paennut kotimaansa sotaa tai muuta rauhatonta tilannetta, joka uhkaa hänen henkeään. Suomeen saavuttuaan hän hakee ensimmäisenä turvapaikkaa, ja suuntaa poliisin luo. Khaledin mieltä painaa kuitenkin pakomatkan aikana kadonnut sisar, jota hän alkaa poliisin ja uuden ystävän avustuksella etsiä.

Suomen Pakolaisavun sivuilla määritellään pakolaisuutta seuraavasti:
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaissopimus määrittelee pakolaiseksi henkilön, jolla on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, etnisen taustansa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisen käsityksensä takia tai sen takia, että hän kuuluu tiettyyn yhteiskuntaryhmään, ja joka oleskelee sen maan ulkopuolella, jonka kansalainen hän on, ja joka mainitun uhan vuoksi ei voi tai halua palata takaisin kotimaahansa.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 14. artiklan mukaan jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Palautuskiellon mukaan pakolaista ei saa palauttaa sellaisten alueiden rajoille, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan rodun, uskonnon, kansalaisuuden ja tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

Lähde: pakolaisapu.fi

  • Pohtikaa tämän pohjalta, millä perustein Khaled olisi oikeutettu turvapaikkaan, entä millä perustein hänet taas voitaisiin palauttaa takaisin kotimaahansa Syyriaan.


Pakolainen, maahanmuuttaja vai siirtolainen?

  • Miettikää ja listatkaa ylös niin monta asiaa kuin keksitte liittyen pakolaisuuteen. Verratkaa sitten listoja ryhmän kesken, ja poimikaa ylös yleisimmin esiintyviä kohtia. Minkä tyyppiset asiat nousevat erityisesti esille?
  • Tutustukaa sitten pakolaisuuteen liittyviin määritelmiin Suomen Pakolaisavun sivuilla. Jakautukaa sitten pareihin tai pienryhmiin, ja selittäkää termit toisillenne omin sanoin niin hyvin kuin pystytte. Voitte myös koostaa termeistä sanapelin, jossa kirjoitatte termit yksitellen lapuille, laitatte laput nurinpäin pöydälle tai astiaan, poimitte lapun yksi kerrallaan ja selitätte toisille saamanne termin vuorotellen. Pohtikaa tämän jälkeen, oliko tehtävä mielestänne helppo vai haastava, ja mistä tämä voisi johtua.
  • Voitte poimia ryhmällenne sopivan tehtävän myös Maailmankoulun sivuilta.
  • Voitte tämän lisäksi tutustua Koulukinon elokuvien Le Havre, Fuocoammare, The Good Lie ja Kenen joukoissa seisot oppimateriaaleihin ja poimia sieltä soveltuvasti tehtäviä ja vinkkejä aiheen käsittelyyn.

Pakolaisuus mediassa

  • Pakolaisuudesta on kirjoitettu runsaasti eri medioissa, eri äänensävyin. Palauttakaa mieleenne jokin lukemanne uutinen, kirjoitus tai kommentti ja jakakaa se ryhmän tai parin kesken. Mistä kirjoitus kertoi, kuka sen oli kirjoittanut ja mistä näkökulmasta kirjoitus oli laadittu? Mitä ajatuksia ja tunteita kirjoitus teissä herätti?
  • Tutustukaa sitten kirjoitteluun aiheesta esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Ylen verkkosivuilla. Voitte tehdä yleiskatsauksen pakolaisuuden käsittelystä (tietyn aikarajan sisällä), tai perehtyä tarkemmin 1-3 artikkeliin aiheesta. Miettikää sitten a) miten ja kenen toimesta sisältö on laadittu, b) mihin mediaan sisältö on laadittu, ja c) mitä sisällöllä halutaan saavuttaa. Voitte käyttää apuna myös Mediakasvatusseuran Miten tulkitset? –flyeriä.
  • Keskustelkaa sitten, minkälaisen mielikuvan media herättää pakolaisuudesta ja pakolaisista, voitte myös pohtia eroa eri medioiden välillä ja mistä tämä ero voisi johtua. Pohtikaa myös, onko oma käsitykselle pakolaisuudesta ja pakolaisista muuttunut mediatekstien myötä. Voitte myös käydä tutustumassa Huhumyllyyn, joka kartoittaa uutisina esitettyjä rasistisija huhuja pakolaisista ja turvapaikanhakijoista, ja keskustella huhujen vaikutuksista ihmisten käsityksiin maailmasta ja lähiympäristöstä.


Vinkki opettajalle:
Voitte näiden aiheiden ohella ottaa käsittelyyn lisäksi disinformaation, ja valmistautua käsittelemään aiheita Osuuskunta Mediakollektiivin Koulukinolle tekemän selvityksen Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot pohjalta.