keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Elokuvassa Khaled kohtaa niin virkavallan edustajia kuin tavallisia ihmisiä. Kaksi kertaa elokuvan aikana hän kohtaa kadulla ihmisiä, jotka kohtelevat häntä ikävällä tavalla. Toinen kohtaaminen osoittautuu kohtalokkaaksi.

Sananvapaus – saako sanoa ihan mitä vaan?
YK:n ihmisoikeussopimus määrittelee sananvapautta seuraavasti:
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus
19. artikla

Jokaisella on oikeus mielipiteen vapauteen ilman ulkopuolista puuttumista.
Jokaisella on sananvapaus; tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla hänen valitsemallaan tavalla.
Edellisessä kohdassa tarkoitettujen vapauksien käyttö merkitsee erityisiä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta. Se voidaan sen tähden saattaa tiettyjen rajoitusten alaiseksi, mutta näiden tulee olla laissa säädettyjä ja sellaisia, jotka ovat välttämättömiä 1) toisten henkilöiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi, 2) valtion turvallisuuden tai yleisen järjestyksen (“ordre public”), terveydenhoidon tai moraalin suojelemiseksi.

Lähde: ihmisoikeudet.net

  • Pohtikaa tämän määritelmän valossa, missä mielessä Khaledin kohtaamat ihmiset toteuttivat sananvapauttaan, ja missä mielessä taas sortuivat vihapuheen ja viharikoksen tielle. Missä kulkee sananvapauden ja sananvapauden rikkomisen, jopa rikoksen raja?
  • Katsokaa sitten Yle Uutisluokan keskustelu sananvapaudesta (30 min.). Miten uutta opitte sananvapaudesta keskustelun myötä? Mitä ajatuksia keskustelijoiden kohtaamat tilanteet teissä herättävät? Miten keskustelijat määrittelevät toisaalta sananvapauden ja toisaalta sen rajoittamisen? Mitä ratkaisuja keskustelijat esittävät ns. trollauksen tai negatiivisen kommentoinnin rajaamiseksi? Mitä sääntöjä keskustelijat taas antavat hyväksyttävän ja kehittävän verkkokeskustelun pohjaksi?
  • Keskustelkaa vielä lopuksi siitä, minkälaiseen kommentointiin olette itse törmänneet verkossa ja minkälaisia ajatuksia kommentit ovat teissä herättäneet.

Vihapuhe – mitä uskaltaa ja saa sanoa?

  • Pohtikaa edellisten tehtävien pohjalta, miten itse määrittelisitte vihapuheen. Onko kaikki vihainen puhe vihapuhetta? Onko esimerkiksi trollaaminen sosiaalisessa mediassa vihapuhetta? Onko vihapuhe spontaania kommentointia vai onko se suunnitelmallista? Pitäisikö vihapuheesta antaa lainmukainen rangaistus?
  • Tutustukaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukseen. Mitä ajatuksia kirjoitus teissä herättää?
  • Katsokaa sitten seuraava Ylen A-teeman keskustelu liittyen vihapuheeseen (kesto 87min). Voitte tämän lisäksi tutustua kirjoitteluun aiheesta esim. Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla.
  • Työstäkää sitten aihetta Mannerheimin Lastensuojeluliiton materiaalin pohjalta, ja pohtikaa vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Tehkää myös materiaalin alussa annettu toiminnallinen tehtävä liittyen vihapuheen tunnistamiseen.
    •    Keneen vihapuheen sanat kohdistuvat?
    •    Miksi vihapuheen ilmaisu on loukkaava, ja mikä siitä tekee sellaisen?
    •    Miksi tietyt sanonnat ja ilmaisut ovat loukkaavia?
    •    Millaisia tunteita vihapuheeseen liittyvä tilanne herättää, ja mikä tilanteessa aiheuttaa kyseiset tunteet?
    •    Onko yhteiskunnassamme jotain hyväksyttyjä loukkaavia ilmaisuja? Entä miten ne vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin tai keskustelukulttuuriin?
    •    Millaisia vaikutuksia hiljaisella hyväksynnällä voi olla vihapuheen kohteeksi joutuneelle?
    •    Mikä netissä tuottaa vihapuhetta?
    •    Miten vihapuheeseen voi puuttua?


Vinkki opettajalle:
Voitte näiden aiheiden ohella ottaa käsittelyyn lisäksi disinformaation, ja valmistautua käsittelemään aiheita Osuuskunta Mediakollektiivin Koulukinolle tekemän selvityksen Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot pohjalta.