Elokuvan katsomisen jälkeen: Pakkosulautuminen ja luonnonvarakiistat Saamenmaalla
Kysymyksiä oppilaille
- Miksi Alta-joki haluttiin padota ja mitä seurauksia sillä oli saamelaisille?
- Ketkä vastustivat joen patoamista ja miksi?
- Millaisia ympäristön ja luonnonvarojen käyttöön liittyviä kiistoja ja protesteja käydään tänä päivänä?
- Etsi esimerkkejä tämän päivän kamppailuista, joissa alkuperäiskansojen oikeudet kytkeytyvät ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen käyttöön.
- Elokuvan päähenkilö Ester matkustaa yhdessä muiden saamelaisaktivistien kanssa Osloon osoittamaan mieltään ja aloittamaan syömälakon Alta-joen patoamista vastaan. Helmi-maaliskuussa 2023 elokuvan näyttelijät Ella Marie Hætta Isaksen ja Beaska Niillas osallistuivat Oslossa mielenosoituksiin, joita on verrattu Altan mielenosoituksiin. Mistä oli kyse? Etsi tietoa uutisista ja Instagramista hashtageilla: #čsv, #RivVindturbinenePåFosen #BaajhVaerideÅrrodh, #EllosSápmi
- Mitä assimilaatio ja kolonialismi merkitsevät saamelaisten kohdalla?
- Sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa on käynnissä totuus- ja sovintokomissiot. Mistä komissioissa on kyse ja miten ne liittyvät elokuvan teemoihin?
Taustatietoa
Assimilaatio eli pakkosulautuminen tarkoittaa saamelaisen identiteetin vaihtumista norjalaiseksi, ruotsalaiseksi, suomalaiseksi tai venäläiseksi pakon edessä. Jokainen saamelaissukupolvi on menettänyt maitaan ja joutunut taistelemaan kulttuurinsa puolesta. Jokaisella saamelaissukupolvella ja saamelaisalueella on oma kokemuksensa assimilaatiosta, eli maiden, kielten ja kulttuurin menetyksestä. Valtioiden assimilaatiopolitiikka sekä historiassa että nykyhetkessä on aiheuttanut saamen kansalle ylisukupolvisia traumoja. (Vastatuuleen 2019, S&S)
Kolonialismilla tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa valtio hallitsee aluetta omien rajojensa ulkopuolella. Kolonialismiksi voidaan kutsua myös epäsymmetristä valtasuhdetta kahden kansan välillä, kuten esimerkiksi saamelaisten maiden siirtymistä valtion haltuun ja saamelaisten yhteiskuntarakenteiden korvaamista norjalaisilla, ruotsalaisilla, suomalaisilla tai venäläisillä, sekä saamelaisten elämäntavan, kulttuurin, kielen ja mielen pakkosulautumista valtakulttuuriin.
Suomessa on parhaillaan käynnissä totuus- ja sovintokomissio, Norjassa työ on jo loppuvaiheessa ja Ruotsissa komissiota valmistellaan. Totuus- ja sovintokomissiotyössä on kyse sekä menneisyyden vääryyksien että tämän päivän oikeusloukkauksien tunnistamisesta. Useiden vallan väärinkäytösten takia saamelaiset kokevat syvää epäluottamusta valtiota kohtaan. Keskeistä on, että valtio ja koko yhteiskunta saadaan sitoutumaan haitallisten rakenteiden korjaamiseen, jotta sovinto olisi mahdollista.
Lisätietoa
- Aslak Holmberg: Suomen 100 vuotta itsenäistä kolonialismia, YouTube
- Amnestyn vetoomus: Yli 500 päivää piinaa – saamelaiset kamppailevat olemassaolonsa puolesta Norjassa
- Saamelaiskäräjät 2.3.2023 Puheenjohtaja Juuso: “Norjan valtion kunnioitettava alkuperäiskansaoikeuksia”
- Yle 2.3.2023 Mielenosoitukset Oslossa jatkuneet jo viikon – poliisi ottanut tänään kiinni useita
- Yle 28.2.2023 Saamelaisnuoret osoittavat mieltään tuulivoimaloita vastaan Oslossa, koska Norja ei ole noudattanut korkeimman oikeuden päätöstä
- Instagram tilejä saamelaisten mielenosoituksista: @nsr_Nuorat, @suomasaminuorat, @ellamariehi, @beaskaniillas, @petralaiti
- Yle 17.11.2022 Eduskuntatalon eteen kokoontui satoja ihmisiä mielenosoitukseen saamelaisten oikeuksien puolesta: “Syvästi turhautuneelta tuntuu olla taas näillä rappusilla”
- Kansan Uutiset 16.9.2018 ”Jos meidän maa viedään meiltä, ei meitäkään enää ole”
- Greenpeace 7.9.2018: Eennâm lii eellim! Maa on elämää
- Yle 24.9.20217 Saamelaisnuoret perustivat kapinasaaren, jossa ei Suomen ja Norjan sana määrää – “Olemme valmiita menemään niin pitkälle kuin mahdollista”
- Totuus- ja sovintokomissio Suomessa: sdtsk.fi
- Helga West 4.6.2020: Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti pitää sisällään hälytysmerkkejä, joihin on viimeinen hetki herätä