keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

Ennen elokuvan katsomista: Mitä tiedät saamelaisista?

Anna joen virrata. 2023 ©MerFIlm

Kysymyksiä oppilaille

  • Missä saamelaiset asuvat?
  • Kuinka monta saamen kieltä on olemassa?
  • Kuinka monta saamen kieltä Suomessa puhutaan?
  • Mitä on perinteinen saamelainen kulttuuri?
  • Mitä tarkoittaa alkuperäiskansa?

Taustatietoa

Saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella. Saamelaisia arvioidaan olevan 75 000–100 000. Norjassa saamelaisia on arviolta 50–70 000, Ruotsissa 20–35 000 ja Suomessa noin 10 700. Venäjällä saamelaisia arvioidaan olevan 2000.

Saamen kieliä tunnetaan kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla. Kaikki saamen kielet ovat uhanlaisia, eli niiden siirtyminen seuraaville sukupolville äidinkielenä on vaarantunut tai katkennut. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä. Suurin kieliryhmä on pohjoissaame, jota puhuu arviolta 2000 ihmistä Suomessa, sekä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa yhteensä 20 000–25 000 ihmistä. Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa Inarijärven ympäristössä ja sen taitajia on noin 450. Koltansaame on kaikista uhanalaisimmassa asemassa. Norjassa koltansaame lasketaan sammuneeksi, Venäjällä sitä puhuu muutama kymmen ja Suomessa arviolta 250–300 ihmistä.

Perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja saamelainen käsityö eli duodji sekä niiden modernit harjoittamisen muodot ovat keskeisiä saamen kielten ja kulttuurin kannattelijoita. Perinteinen tieto siirtyy sukupolvelta toiselle käytännön työssä ja arkipäiväisessä kanssakäymisessä, enimmäkseen suullisesti. Elinkeinojen kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys on suuri. Perinteisiä elinkeinoja – ja täten myös kieliä ja kulttuuria – uhkaavat esimerkiksi saamelaisalueelta poismuutto, kilpailevat maankäyttömuodot ja saamelaisten itsemääräämisoikeuden heikko toteutuminen.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan kansoja, jotka polveutuvat tiettyä aluetta ennen kolonisaatiota asuttaneesta väestöstä ja jotka ovat asuttaneet tiettyä aluetta ennen valtionrajojen syntyä. Alkuperäiskansat ovat pystyneet säilyttämään ainakin osan yhteiskuntarakenteistaan, eli kielellisiä, kulttuurisia, taloudellisia, poliittisia ja yhteisöllisiä erityispiirteitään, jotka erottavat heidät valtakulttuurista. Alkuperäiskansoja yhdistää alisteinen asema toisen valtion alaisuudessa. Suomen valtiossa suomalaiset ovat enemmistökansana määräävässä asemassa, ja tämän vuoksi suomalaiset eivät voi olla alkuperäiskansaa. Alkuperäiskansoille ominaista on erityinen suhde maahan, johon kielet, kulttuuri ja elinkeinot nivoutuvat tiiviisti.

Yleispätevää määritelmää alkuperäiskansasta ei ole. YK:n julistuksessa alkuperäiskansojen oikeuksista 33 artiklassa todetaan, että alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti. Yleiset kaikkia ihmisiä koskevat ihmisoikeudet ovat pääasiallisesti yksilöllisiä, kun taas alkuperäiskansaoikeuksien perimmäinen luonne on kollektiivinen. Erityisillä oikeussäännöksillä pyritään varmistamaan tosiallinen yhdenvertaisuus, turvaamaan alkuperäiskansojen olemassaolo ja kehittyminen ryhmän itsensä toivomalla tavalla sekä estää sulautuminen valtaväestön kulttuuriin. (Heinämäki 2017).

YK:n perustamisesta 1945 lähtien itsemääräämisoikeudesta tuli kaikkien kansojen oikeus, joka sisältyy vahvasti kansainväliseen oikeuteen. Saamelaisten itsemääräämisoikeudesta alettiin keskustella laajemmin Alta-kiistan jälkeen 1980-luvulla. Altajokeen oli suunniteltu suurta voimalaa 1960-luvun lopulta lähtien. Pato uhkasi jättää alleen Mázen saamelaiskylän 500 asukkaan kodit. Lisäksi patoalueelle suunnitellun tien pelättiin lisäävän liikennettä porojen perinteisellä jutaamisreitillä ja tärkeällä vasoma-alueella. Altajoen säännöstelyä vastustaneet saamelaiset ja luonnonsuojelijat muodostivat liikkeen, josta tuli Pohjoismaiden suurin kansanliike ja symboli saamelaisten poliittisen tietoisuuden heräämiselle etelän päätösvaltaa vastaan.

Vaikka Mázen kylä saatiin pelastettua, vuosien oikeustaistelu hävittiin, kun Alta-joki lopulta padottiin vesivoiman käyttöön 1980-luvulla. Altan tapahtumat nostivat saamelaisten itsetuntoa: saamelaiset pakottivat Norjan valtion kohtaamaan saamelaisten tarpeet ja oikeudet. Alta-liike sysäsi eteenpäin maailmalla samaan aikaan voimistuneita alkuperäiskansaoikeuksia ja edisti keskeisesti saamelaisten itsehallinnon syntymistä.

Norjasta tuli Pohjoismaiden edelläkävijä, kun se tunnusti saamelaiset perustuslaissaan vuonna 1988, asetti Saamelaiskäräjät vuonna 1989 ja hyväksyi ensimmäisenä valtiona maailmassa ILO 169 -sopimuksen vuonna 1990. Ruotsissa Saamelaiskäräjät sai alkunsa vuonna 1993. Suomessa saamelaisten asema alkuperäiskansana vahvistettiin perustuslaissa vuonna 1995 ja Saamelaiskäräjät aloitti toimintansa vuonna 1996.

Lisätietoa