keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

Elokuvan katsomisen jälkeen: saamelaisten kohtaama syrjintä ja vihapuhe

Anna joen virrata. 2023 ©MerFIlm

Kysymyksiä oppilaille

  • Minkälaisia haasteita päähenkilöllä on oman identiteettinsä kanssa? Minkälaisia ongelmia Ester kohtaa ympärillään saamelaisena?
  • Mitä Esterin ja hänen serkkunsa Mihkkalin isälle on tapahtunut? Miksi serkku alkaa voida huonosti? Mitä syitä elokuvassa esitettiin masentuneisuudelle ja itsemurhille?
  • Etsi tietoa, miten Alta-taistelu vaikutti saamelaisoikeuksien edistymiseen?
  • Minkälaista rasismia ja syrjintää olet havainnut Suomessa ja lähipiirissäsi?

Taustatietoa

Vuosisatojen ajan kestäneestä kolonisaatioprosessista ja assimilaatiopolitiikasta johtuen alkuperäiskansat ovat kokeneet psykologista vieraantumista ja henkistä riistoa, mistä on seurannut oman kulttuurin ja oman elämän kontrollin menettäminen. Arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Rauna Kuokkasen mukaan etnostressi on yksilön kokemaa stressiä, joka on seurausta yksilön etnisen identiteetin kyseenalaistamisesta.

Monet saamelaiset ovat kuvailleet, miten oman äidinkielen osaamattomuus on yksi keskeinen surun aihe. Tällöin puhutaan kielitraumasta. Stressiä aiheuttaa lisäksi se, ettei osaa joikata, tehdä saamenpukua, tuntea kaikkia luonnon kasveja tai kalastaa esi-isien ja -äitien perinteisillä vesillä. Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti on todennut, että ”Saamenmaalla nämä kaikki taidot liittyvät itsenäisyyden tunteeseen, siihen että pärjää suvulta saamillaan taidoilla ilman että on riippuvainen valtakulttuurista minäkuvassaan”. Vajavaiset taidot aiheuttavat riittämättömyyden tunnetta ja syövät voimavaroja (Vastatuuleen 2019).

Saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtolan mukaan etnostressi voi myös merkitä jatkuvaa painetta toimia oman kulttuurin hyväksi. Etnostressiä voi aiheuttaa se, että koko ajan pitäisi olla oikomassa saamelaisista valloilla olevia vääriä käsityksiä ja ottaa kantaa isoihin, koko kansaa koskettaviin kysymyksiin, jotta aiempien sukupolvien tekemä työ ei valuisi hukkaan ja tulevilla polvilla olisi vielä mahdollisuuksia jatkaa saamelaista kulttuuria.

Saamelaiset ovat kohdanneet vihapuhetta, rasismia ja syrjintää kautta historian. Uhkaukset ja häirintä kasvavat yleensä sitä kovemmaksi, mitä enemmän saamelaisoikeudet ovat esillä tai edistymässä. Rakenteellinen tietovaje on myös erinomainen alusta disinformaation leviämiselle. Monet saamelaisnuoret ovat kertoneet kokevansa nykyilmapiirin traumatisoivana ja uskonsa oikeusvaltioon horjuvan toistuvien oikeudenloukkausten jatkuessa.

Mielenterveysongelmat ja itsemurhat ovat iso haaste saamelaisyhteisöissä. Uumajan yliopiston tutkimuksen mukaan joka kolmas nuori saamelainen poronhoitaja on harkinnut itsemurhaa. Keskeisenä syynä on saamelaiselinkeinojen ja -kulttuurin heikentyminen, epävarma tulevaisuus ja jatkuvat maankäyttöpaineet. Lisäksi erilaiset historialliset traumat asuntolakouluista, rotututkimuksista, kielen menetys ja saamelaisten pakkosiirrot vaikuttavat saamelaisten mielenterveyteen. Asiantuntijoiden mukaan yksi keskeinen keino ehkäistä itsemurhia ja tukea saamelaisten hyvinvointia on saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen.

Lisätietoa