Ida-Maria Helander on Suomen Saamelaisnuoret SNN ry:n entinen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Elokuvassa seurataan Helanderin matkaa YK:n Indigenous Issues -tapahtumaan New Yorkiin vuonna 2019. Kuva Anssi Kömi / Eatnameamet.

Saameleiset asuvat alueella, jota he itse nimittävät Sápmi:ksi. Termi löytyy kaikilla saamen kielillä. Alueena Sápmi on hieman Norjaa suurempi. Alue ulottuu Etelä-Skandinaviasta aina Venäjän Kuolan niemimaalle. Sápmiin kuuluu alueita niin Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Saamelaiset ovat vähemmistönä jokaisen valtion alueella. Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa virallisesti tunnustettu alkuperäiskansa. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan kansaa, jonka esivanhemmat asuivat tietyllä alueella sen valloituksen tai myöhemmän uudisasutuksen aikana tai ennen valtioiden rajojen muodostumista. Uudisasutuksen ja maiden ottamisen jälkeen saamelaiset ovat kuitenkin säilyttäneet perinteiset elämäntapansa, sekä sosiaaliset, ekonomiset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa. (Lehtola, 2015.)

Maailmassa on noin 60000–100000 saamelaista, riippuen laskutavasta. Suomessa on noin 10000 saamelaista, Norjassa 30000–60000, Ruotsissa 20000–30000 ja Venäjällä parisen tuhatta. Suomen saamelaisalueeseen kuuluvat Suomen kolme pohjoisinta kuntaa, Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat. Lisäksi myös Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan poronhoitoalue Vuotsossa kuuluu saamelaisalueeseen. (Lehtola, 2015.)

Saamelaiset elinkeinot

Perinteisiä saamelaisia elinkeinoja ovat poronhoito, kalastus, käsityö, keräily, metsästys ja pienimuotoinen maatalous. Saamen kielet ja kulttuuri elävät näissä elinkeinoissa, elinkeinot kannattelevat niitä. Elinkeinojen kautta näkyy myös saamelasten erityinen luontosuhde. (Saamelaiskäräjät, 2021.)

Lisätietoja:
Saamelaiskäräjät: Saamelaiset Suomessa
Saamelaisten perinteisten elinkeinojen nykytilanne Suomessa