Kertotauluja ja laskuleikkejä
Ja muistatte sitten opetella tänään sitä kertomustaulua. Joka iikka, onko selvä. Ei mitään hömpötyksiä eikä villejä kuvitelmia helposta elämästä. Elämä on työtä, kovaa työtä. Minä haluan, että teidän lapsenne oppivat tekemään ja arvostamaan työtä… (Elokuvan käsikirjoitus)
1. aI Lukekaa seuraavia väitteitä kertotaulun puolesta ja vastaan. Väitteet on kerätty Ella ja Paterock-kirjaista, Ella ja Paterock-elokuvasta ja internetin keskustelupalstoilta.
- Kertotaulua ei tarvitse opetella, kun on koneet, jotka laskee.
- Ilman kertotaulua ei voi mennä naimisiin, saada lapsia eikä pääse opettajaksi. Kaikkien pitää osata kertotaulu. Jopa poliisin pitäisi.
- Ei pärjää elämässä, jos ei osaa kertotaulua ulkoa.
- Kun kertotaulu tulee kuin apteekin hyllyltä, siitä on paljon hyötyä elämässä.
- Kertolaskua opetellaan elämää varten.
- Kertolasku on opintojen äiti.
- Kertotaulun ulkoaopetteluun käytetään ihan turhan paljon alakoulussa energiaa ja aikaa. Lapsilla olisi tärkeämpiäkin asioita, mihin aikaa voisi käyttää.
- Mitä paremmin ja nopeammin lapsi osaa kertotaulut, sitä helpompaa matematiikka on hänelle jatkossa.
Ella: Kertaus on opintojen äiti, niin kuin opettaja aina sanoo. Tai oikeastaan viime aikoina opettaja on sanonut, että kertotaulu on opintojen äiti. Ella. Sitä minä olen kyllä aina ihmetellyt, että kuka se opintojen isä sitten on? Miksi hänestä ei koskaan puhuta mitään. Onko siinä joku juttu? Että niiden opintojen isä onkin Unohdus tai vaikka Velttous. Tai sitten se Kertaus on yksinhuoltaja.(Käsikirjoitus)
Mitä te ajattelette kertotaulun tarpeellisuudesta? Järjestäkää aiheesta väittely. Muistakaa perustella väitteenne.
b) Käykää katsomassa japanilainen kertolaskuvideo.
2. Laskuleikkejä
a) Luetteleminen. Sopii 1.-2.-luokkalaisille. Leikkijät seisovat ja luettelevat vuorotellen lukuja 0,1,2,3,4,5, jne. viiteenkymmeneen tai sataan asti. Aina viiden välein eli 0, 5, ja 10, jne. kohdalla täytyy hypätä samalla ilmaan samalla, kun sanoo luvun. Jos unohtaa hypätä tai jos hyppää väärän luvun kohdalla, putoaa pois pelistä ja täytyy istuutua. Leikkiä voi vaikeuttaa luettelemalla lukuja suuremmasta pienempään.
b) Piip. Leikkijät seisovat ja luettelevat vuorotellen lukuja 1, 2, 3, jne. Seitsemällä jaollisia lukuja kuten 7, 14, 21 ei saa sanoa, vaan niiden kohdalla leikkijä sanoo piip. Jos sanoo kielletyn luvun, joutuu pelistä pois. Leikkiä voi vaikeuttaa siten, että sanotaan piip myös silloin, jos luvussa on numero 7 (17, 27, 57 jne).
c) Nelonen on kielletty. Aluksi sovitaan jokin sana, esimerkiksi Stop. Oppilaat voivat seistä piirissä tai istua omilla paikoillaan. Leikkijät luettelevat lukuja alkaen ykkösestä. Sitten jatketaan järjestyksessä 2, 3… Aina kun pitäisi sanoa luku, jossa on nelonen, kuten 4, 14, 24, 34, 40 jne. sanotaan alussa sovittu sana. Leikkiä voidaan leikkiä niin, että sovittu sana pitää sanoa myös aina, jos luku esiintyy neljän kertotaulussa, kuten 4, 8, 12, jne. Jos sanoo väärän luvun putoaa leikistä pois. Leikkiä voi leikkiä myös muiden lukujen kertotauluilla.