keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Mennään metsään – tehtäviä metsäretkille

Ella ja kaverit – Operaatio Saukko (2025). Kuva: Cata Portin / Don Films

Metsä ja luonto ovat meille tärkeitä: viettämällä aikaa metsässä, voit paremmin! Elokuvassa lapset huomasivat, että metsä on todella monipuolinen paikka, jossa on paljon tekemistä (eivätkä älylaitteetkaan kiinnostaneet enää niin paljon).

Tehtäviä voi tehdä yhden tai usemmankin samalla metsäretkellä!

Metsäretkillä pitää sopia rajat, jonka sisällä voi liikkua ja/tai mennä piiloon! Aikuiset pitää aina nähdä ja olla kuuloetäisyydellä.

1. Kuka piiloutuu metsään? -leikki (toimii metsäretkellä hyvänä lämmittelyleikkinä)

Yksi lapsi menee hetkeksi piiloon (puun taakse, kiven viereen tai luokassa tuolin taakse). Toiset lapset sulkevat silmänsä piiloutumisen ajaksi. Kun silmät saa avata, pitää yrittää mahdollisimman nopeasti selvittää “kuka katosi metsään?”

Voi riittää pelkkä arvaus tai jos haluaa lisää vauhtia, lähdetään yhdessä etsimään piiloutunutta lasta. Voidaan tehdä myös niin, että yhtä aikaa menee piiloon useampi oppilas. Leikki toimii myös hyvin koulun/päiväkodin pihalla.

Variaatio: Saukko-kirkkis (isompien oppilaiden kanssa)

Joessa asustaa saukkoperhe. Saukkopennut ovat olleet koko päivän leikkimässä ja sukeltamassa. Nyt saukkoemo kutsuu niitä pesälle iltapalalle ja yöunille. Saukkopennut ovat kuitenkin vallattomia ja yrittävät piiloutua emolta ennen nukkumaanmenoa!

Yksi valitaan saukkoemoksi. Hän sulkee silmät ja laskee esimerkiksi kahteenkymmeneen puuta vasten. Sillä aikaa muut, eli saukkopennut, piiloutuvat sovitulle alueelle metsässä. Saukkoemo lähtee etsimään pentujaan. Kun hän huomaa jonkun piilossa, hän huutaa: “Näin sinut, pentu (oppilaan nimi)!”

Pentu voi kuitenkin vielä pelastautua! Hänen täytyy juosta nopeasti saukkojen pesään (sovitulle turvapaikalle). Jos emo ehtii koskettamaan pesää ensin, pentu jää turvapaikalle nukkumaan. Jos pentu ehtii koskettaa pesää ensin ja huutaa “saukot vapaaksi!”, hän vapauttaa kaikki pesässä olevat pennut, ja he lähtevät uudestaan piiloon. Saukkoemo eli etsijä laskee uudestaan kahteenkymmeneen.

Leikki jatkuu, kunnes kaikki pennut ovat pesässä nukkumassa. Voidaan lopettaa tietysti myös sopivan ajan jälkeen. Piilopaikkaa saa vaihtaa, mutta tällöin saukkoemo pystyy helposti näkemään piilopaikan vaihtajan. Hauskaa on kuitenkin yrittää pelastaa muut pennut!

Vinkki: Oppilaille kannattaa sanoa, ettei kannata mennä kovin kauas, sillä löydettyjen pentujen pelastaminen on silloin tosi vaikeaa!

2. Roskapoliisit

Mennään keräämään roskia pienelle, sovitulle alueelle, kuten koulun piha, lähimetsä, leikkipuisto tms.

Useimmilla kouluilla on roskapihtejä, mutta näitä voi myös lainata monista kirjastoista tai erilaisilta tahoilta. Hyvä olisi vähintään olla myös jotkut suojaavat hanskat jokaisella lapsella.

Ennen roskien keräämistä on tärkeää keskustella ja painottaa, että jos löytyy jotain vaarallista, kuten huumeruiskuja, niihin ei saa koskea, vaan aikuinen pitää kutsua paikalle.

Keskustellaan, mitä roskia löytyi:

  • Mitä roskaa löysitte? Mihin mikäkin roska kuuluisi laittaa?
  • Mitä roskaa löytyi kaikista eniten?
  • Miksi roskien kerääminen on luonnonsuojelua?
  • Miltä sinusta tuntui, kun keräsit roskia?
  • Miten roskat ovat päätyneet tänne?

3. Eläinten kodit

Elokuvassa saukkoperhe haluttiin siirtää pois omasta kodistaan. Keskustellaan ensin siitä, miltä saukosta tai muista eläimistä tuntuu, jos heidän kotinsa tuhotaan tai eläimet viedään pois omasta kodistaan.

Apukysymyksiä keskustelua varten:

  • Miltä sinusta tuntuisi, jos joku veisi sinut pois omasta kodistasi?
  • Miltä eläimestä tuntuu, jos hänet viedään pois kotoaan tai koti tuhotaan? Haluaako eläin sitä?
  • Miksi koti on tärkeä eläimille?
  • Millainen pesä on hyvä eläimelle?
  • Mitä tapahtuu eläimille, jos niiden kotipaikka/pesä tms. häviää?
  • Oletko sinä muuttanut? Miltä se tuntui?
  • Miten ihmiset voisivat auttaa, että eläimillä säilyisi koti?

Mennään lähimetsään, jossa rakennetaan “eläimelle” pesä. Ennen metsään menoa jaetaan oppilaat pieniin esim. kolmen hengen ryhmiin. Annetaan (sanallisesti tai fyysisesti) oppilaille etukäteen joku eläin, jolle rakennetaan pesä. Eläinfiguurit tai tulostetut (ja laminoidut) eläinhahmot ovat hyviä.

Rakennetaan pesä luonnonmateriaaleista, kuten oksista, lehdistä ja kävyistä. Esitellään jokaisen ryhmän pesät. Voidaan myös arvuutella, millainen eläin pesässä voisi asustella, jos eläintä ei ole paljastettu etukäteen. Annetaan lasten leikkiä myös hetki eläinhahmoilla ja pesällä.

4. Luontobingo

Tehdään luokan oma bingoruudukko (esim. 3 x 3). Jokainen oppilas tai pari voi tehdä oman bingoruudukkonsa. Ruudukkoon pitää miettiä yhdeksän asiaa, jotka voidaan nähdä luonnossa tai metsässä ollessa. Piirretään ja/tai kirjoitetaan asiat bingoruudukkoon.

Jotta oppilaat eivät tee ruudukosta liian helppoa, voi opettaja vaatia vähän vaikeammin löydettäviä asioita ruudukkoon, esim. sieni, marja, roska, lintu, ötökkä…

5. Metsä tuo rauhaa

Mennään lähimetsään. Kun lähestytään metsää, otetaan valmiiksi rauhallinen asenne ja pyritään kiinnittämään huomioita ympäristöön: mitä näet ja kuulet? Keskustellaan rauhallisella äänellä tai kuiskimalla. Pidetään myös hiljaisia hetkiä, jolloin ei saa puhua mitään.

Etsitään metsästä jokin rauhallinen kohta, ja istutaan alas. Voi myös halutessaan mennä makuulleen. Laitetaan silmät kiinni ja kuunnellaan ääniä ja yritetään painaa ne mieleen. Opettaja itse määrittelee luokan ja oppilaiden tuntemuksensa perusteella, mikä aika on mahdollista olla hiljaa (mutta esim. 5–10 minuuttia on hyvä).

Keskustellaan:

  • Mitä ääniä kuulit?
  • Oliko ääniä, jotka “eivät kuulu” metsään (esim. liikenteen äänet, musiikki tms.)
  • Miltä tuntui olla vain hiljaa ja kuunnella? Oliko vaikeaa olla hiljaa?
  • Millainen olo sinulle tuli?

6. Puunhalaajat (kaksi tehtävää)

Elokuvassa Isä Yksi ja rehtori alkoivat kaataa metsän puita. Puu pisti kampoihin, sillä se ei halunnut, että se kaadetaan. Myös oppilaat sekä opettaja puolustivat puuta halaamalla sitä tai menemällä puun ympärille, ja opettaja taisi jopa kiinnittää itsensä puuhun.

Keskustellaan:

  • Miksi opettaja kiinnitti itsensä puuhun? Mitä opettaja halusi sillä saavuttaa?
  • Miksi oppilaat ja opettaja halusivat suojella metsää?
  • Tunteeko puu jotain, jos se kaadetaan?
  • Mitä tapahtuu jos kaikki puut kaadetaan?
  • Miksi puut (ja metsät) ovat meille tärkeitä?

Tehtävä 1: Mennään lähimetsään. Etsitään omasta mielestä jokin kaunis, erilainen tai poikkeava puu. Halataan puuta muutaman minuutin ajan. Istutaan sen jälkeen sen juurelle. Mietitään, miltä tuntuisi olla puu: mitä se tuntee, mitä se näkee, mitä se kuulee…

Palataan luokkaan tai jos mahdollista, toteutetaan tehtävä ulkona metsässä puun luona. Jokainen oppilas maalaa tai piirtää valitsemansa puun. Kirjoitetaan ja piirretään sen ympärille asioita: mitä se näkee ja kuulee jne. Voidaan miettiä, kuinka vanha puu on. Mietitään puulle nimi ja kirjoitetaan se piirroksen tai maalauksen ylle. Laitetaan lopuksi puut esille esimerkiksi luokan seinälle tai käytävälle. Oppilas voi halutessaan kertoa muulle luokalle, miksi valitsi kyseisen puun.

Tehtävä 2: Puun tunnistaminen. Opettaja merkkaa noin 5 puuta (mahdollisimman erilaista) esimerkiksi erivärisillä naruilla.

Jaetaan oppilaat pareihin. Peitetään silmät esimerkiksi hatulla tai huiveilla, mikäli sellaisia löytyy. Voi myös laittaa vain silmät kiinni. Oppilas johdattaa parin valitsemansa puun luokse. Oppilas, joka ei näe, koskettaa puuta ja yrittää painaa mieleen erilaisia seikkoja siitä, kuten miten paksu se on, miten rosoinen pinta sillä on yms.

Pari johdatetaan takaisin lähtöpaikkaan ja nyt silmät avataan. Tehtävä on yrittää tunnistaa puu ensin kaukaa ja sen jälkeen läheltä. Vaihdetaan rooleja.

7. Metsän aarteet -näyttely ja tarinan keksiminen

Etsitään metsästä sovittu määrä jotain kaunista tai erikoista (eli ikään kuin metsän aarteita). Tehdään metsään tai luokkaan Metsän aarteet -näyttely. Kerrotaan, miksi juuri kyseinen aarre on valikoitunut, miksi se on mielestäsi kaunis tai muuten merkittävä.

Keksitään aarteen ympärille tarina. Tarinat voidaan käydä läpi ihan suullisesti tai kirjoittaa tarinan muotoon. Tarinan keksimisessä voi miettiä vaikkapa seuraavia asioita:

  • Kenen aarre on?
  • Miksi se on tärkeä?
  • Mitä sillä tehdään? Onko sillä taikavoimia? Pitääkö se palauttaa omistajalleen?
  • Mikä on aarteen historia? Miten se päätyi metsään?