keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Full of Love – Pakomatka pakastimesta on henkilökohtainen dokumenttielokuva elokuvan tekijän omasta elämästä, ennen kaikkea hänen suhteestaan ja suhtautumisestaan itseensä. Elokuvan tekijä tutkii itseään esiintymisen kautta, tutustuen samalla esiintymiskulttuuriin ja alan ammattilaisiin. Ohessa kulkevat mukana tekijän omat lapsuusmuistot ja suhde omiin vanhempiinsa.

Tehtäviä

1. Mitä ajatuksia elokuvan teemat sinussa herättävät? Entä valittu näkökulma? Olisiko samasta aiheesta voinut tehdä toisenlaisen elokuvan? Miten elokuvassa esiin nostetut asiat esitetään? Entäpä siinä esiintyvät ihmiset? Onko lähestymistapa kunnioittava?

2. Onnistuiko elokuvan tekijä mielestäsi pyrkimyksissään löytää oma, unohdettu itsensä?

3. Mitä arvelette, onko tällaisen henkilökohtaisen dokumenttielokuvan tekeminen tekijälle helppoa? Mitä yllätyksiä tai haasteita hänelle kenties tuli vastaan?
 

Dokumenttielokuvan tekijän vastuu ja etiikka

Dokumenttielokuvan keskiössä ovat usein ihmiset, heidän tekemisestä ja sanomisensa; mitä persoonallisempia ihmiset ovat, sitä helpommin he herättävät huomiota ja kiinnostusta katsojassa. Dokumentaristi Jouko Aaltonen kirjoittaa, että hyvällä dokumenttielokuvan henkilöllä on elämässään tavoitteita tai päämääriä, joiden edistämiseksi hän toimii. Päähenkilön tulee olla uskottava ja kiinnostava, mieluusti myös sympaattinen, sillä se helpottaa katsojan samastumista henkilöön.

Mitä tulee elokuvan tekijän rooliin, Aaltonen kirjoittaa, että dokumenttielokuvan tekijä on vastuussa kuvaamastaan ihmisestä. Fiktiossa roolihenkilö lakkaa olemasta, kun kuvaukset päättyvät, mutta dokumentissa ihminen jatkaa elämäänsä. Elokuva ja sen julkistaminen voivat vaikuttaa päähenkilön elämään, sekä positiivisesti että negatiivisesti.

Dokumenttielokuvaa tehtäessä tekijä löytää itsensä eettisten kysymysten ääreltä. Etiikalla tarkoitetaan tiedettä, joka tutkii moraalia. Keskeisimpiä asioita ovat moraaliset arvot ja normit sekä hyvän ja pahan käsitteet. Lisäksi etiikassa käsitellään oikean ja väärän problematiikkaa. Moraalilla taas tarkoitetaan yhteiskunnan ja yhteisön yleistä käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä.

Aaltonen on päätynyt seuraavanlaiseen jaotteluun dokumenttielokuvan eettisten kysymysten osalta:

  • tekijän rehellisyys omaa itseään kohtaan tekijänä ja taiteilijana
  • tekijän eettisyys elokuvan kohdetta kohtaan
  • eettiset kysymykset, jotka koskevat tekijän suhdetta yleisöön
  • tekijän eettisyys rahoittajia kohtaan

Varsinaista kirjoitettua eettistä säännöstöä ei ole olemassa dokumenttielokuvan tekemiseen liittyen. Kukin tekijä määrittelee itse, millaisia eettisiä valintoja elokuvassaan tekee suhteessa itseen, kohteeseen ja yleisöön. Aaltosen näkemyksen mukaan monet dokumenttielokuvan tekijät tekevät eettiset päätöksensä intuitioonsa luottaen, usein jopa tiedostamattaan.

4. Minkälaisia tunteita dokumenttielokuva herättää sinussa? Nouseeko joku tietty kohtaus tai henkilöhahmo erityisesti mieleen?

5. Miten dokumentin tekijä suhtautuu kuvattaviin kohteisiin? Minkälaisen lähestymistavan hän on valinnut? Saako joku henkilö erityisen paljon huomiota, tai nostetaanko jotain tiettyä näkökulmaa muita enemmän esille?

6. Pohdi, minkälaisia päätöksiä dokumentin tekijä on joutunut tekemään niin elokuvan suunnittelu-, kuvaus- kuin leikkausvaiheessa. Nouseeko dokumentissa esille kohtauksia tai jaksoja, joissa tekijän etiikka nousee erityisesti esille tai se voitaisiin jopa kyseenalaistaa?

Lähteet:

Aaltonen, Jouko (2011): Seikkailu todellisuuteen. Dokumenttielokuvan tekijän opas. Like.
Aaltonen, Jouko (2006): Todellisuuden vangit vapauden valtakunnassa. Like.