keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Ensimmäiset puukkojunkkareiden tiliin laskettavat tapot tehtiin Etelä-Pohjanmaalla aivan 1700-luvun lopulla, mutta heidän varsinainen "kulta-aikansa" sijoittui 1820 – 1880-luvuille. Pahimmissa puukkojunkkaripitäjissä tehtiin 1800-luvulla keskimäärin yli 20 henkirikosta 100 000 asukasta kohti, mikä on noin kymmenkertainen määrä 2000-luvun alun Suomen henkirikoslukuihin verrattuna.

Puukkojunkkarien toimintaa on myöhemmin romantisoitu ja heidät on nähty sankareina. Härmän häjyistä on tehty paljon lauluja, joissa heidän toimintansa kuvataan sankarimaisena. Liitteestä löytyvä kansanlaulu kertoo yhdestä tunnetuimmasta puukkojunkkarista, Isontalon Antista. (Voit kuunnella sen myös youtubesta.)

a) Millaisena laulussa esiintyneet henkilöt kuvataan? Mainitse laulun kohta, jonka perusteella teit päätelmät.

b) Mikä miesten toiminnan motiivina laulussa on? Mitä mieltä olet keinoista? Pohdi myös, mistä kyseisten keinojen käyttäminen voisi johtua!

c) Millaisina ihmisinä eteläpohjalaisia nykyään pidetään? Onko tähän kuvaan jäänyt jotain puukkojunkkarikaudelta?

d) Miten häjyt kuvataan Härmä-elokuvassa? Onko kuvaus mielestäsi romantisoitua? perustele.

e) Pohdi, miten puukkojunkkareiden tai Härmä-elokuvan ilmentävään pahaan pitäisi yhteiskunnan suhtautua? Millaiset rangaistukset olisivat sopivia?
    Tarvitaanko muutakin kuin rangaistuksia? Mitä?

f) Vertaile elokuvan nuoria miehiä tämän päivän pohjalaisiin isäntiin, Duudsoneihin!