keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Genren tunnistaminen ja määrittely

Sana genre on ranskaa ja on johdettu latinankielisestä sanasta genus, joka tarkoittaa sukua. Genrellä tarkoitetaan tässä elokuvan lajityyppiä. Elokuvagenrellä eli lajityypillä viitataan tiettyjen elokuvien ryhmään, joita yhdistävät erilaiset toistuvat vakiintuneet piirteet.
Genren sisällä voi olla erilaisia tyylilajeja ja suuntauksia. Genret voidaan nähdä jakautuvan myös laajoihin ylägenreihin ja alagenreihin.  Esimerkiksi trilleri voi jakautua kauhu-, etsivä- ja panttivankielokuviin. Genret eivät ole koskaan pysyviä, vaan muuttuvat ajan mittaan. Esimerkiksi fantasian ja sci-fin rajat voivat sekoittua toisiinsa. Elokuvagenret myös ottavat vaikutteita aina muista medioista sekä yksittäisistä teoksista. Erilaisten medioiden vuorovaikutusta ja toisten medioiden konventioiden lainaamista nimitetään intertekstuaalisuudeksi.

  • Mitä alagenrejä keksit fantasiaelokuvalle? Luettele niin monta kuin keksit, ja kerro lyhyesti, miten luettelemasi alagenret eroavat toisistaan.

Jotta elokuva voidaan luokitella johonkin genreen kuuluvaksi, tulee elokuvan noudattaa genren tiettyjä piirteitä. Piirteitä voidaan myös nimittää genren säännöiksi eli konventioiksi. Konventioiden avulla katsojalle voidaan perustella juonenkäänteitä sekä jopa epäuskottavia tilanteita. Jotta elokuva säilyttäisi kiinnostavuutensa, genren konventioita voidaan rikkoa. Näin elokuvaan tuodaan jotain yllättävää ja uutta. Eri elokuvagenreissä on kuitenkin aina niitä yhdistäviä vakiintuneita piirteitä, joita voivat olla:
– Teema tai aihe
– Esitystapa
– Juonirakenne
– Emotionaalinen vaikutus, jonka elokuva saa aikaan, esim. pelko, huvi, kauhu jne.
– Tekniset piirteet liittyen esimerkiksi leikkaukseen, valaistukseen, efekteihin tai musiikkiin
– Tyylilliset piirteet liittyen esimerkiksi rekvisiittaan, asusteisiin sekä miljööseen.

Fantasiaelokuvaa määrittelevät yleensä teemat kuten taikuus, yliluonnolliset olennot, taikakyvyt, taikaesineet, taikasanat tai toinen kieli ja eksoottiset fantasia- ja mielikuvitusmaailmat. Fantasiassa yliluonnolliset asiat voivat tapahtua joko realistisesti kuvatussa maailmassa tai fantasiamaailmassa. Fantasiaelokuvissa on usein pahan ja hyvän vastakkainasettelu.

  • Minkälaisia fantasiaelokuvalle tyypillisiä piirteitä löydät elokuvasta yllä esitellyn jaottelun pohjalta?
  • Mitä fantasialle tyypillisiä tuntomerkkejä löysit elokuvasta?

Jos oppilas on nähnyt elokuvan aikaisemmin, voi hänelle antaa mukaan uuteen katselukertaan tarkkailutehtävän fantasian tuntomerkeist

Fantasian ja todellisuuden suhde

Todellisuuden ja fantasiamaailman suhdetta voidaan tarkastella sen mukaan, missä todellisuudessa yliluonnolliset asiat tapahtuvat. Jos luodaan todellisuudesta erillinen maailma, jossa yliluonnolliset asiat tapahtuvat, puhutaan high fantasystä. Esimerkki high fantasystä on Taru Sormusten herrasta–trilogian maailma. Low fantasy on puolestaan sellainen maailma, jossa yliluonnolliset tapahtumat sijoittuvat todelliseen ”ensimmäiseen maailmaan”. Esimerkiksi Maija Poppanen ja Peppi Pitkätossu.

  • Edustaako elokuva high vai low fantasya? Perustele.
  • Listatkaa mahdollisimman monta esimerkkiä high ja low fantasy -fantasiamaailmoista ja tehkää esimerkeistä taulukko.
  • Täydentäkää taulukkoon valitsemienne fantasiamaailmojen genrelle tyypillisiä piirteitä.

Todellisuuden ja fantasian maailman suhdetta voidaan tarkastella myös jakamalla ne suljettuun ja avoimeen ensimmäiseen ja toiseen maailmaan. Suljettu maailma on sellainen, josta ei ole pääsyä toiseen maailmaan. Suljettu fantasiamaailma voi olla toinen planeetta, saari, vedenalainen maailma, peilintakainen maailma tai rinnakkaistodellisuus kuten lapsen mielikuvitusmaailma. Avoimella fantasiamaailmalla tarkoitetaan sellaista maailmaa, jossa ensimmäinen ja toinen maailma ovat kosketuksissa toisiinsa. Esimerkiksi Narnia, Harry Potterin velhomaailma ja Liisa Ihmemaan maailma ovat avoimia fantasiamaailmoja. Yhteys maailmojen välillä voi olla esimerkiksi ovi, uni, viestintuoja, maaginen esine, aikakone, laite, juna tai tietyn liikkeen tekeminen.

  • Onko elokuvan maailma suljettu vai avoin fantasiamaailma? Perustele.
  • Listatkaa mahdollisimman monta esimerkkiä erilaisista suljetuista ja avoimista fantasiamaailmoista ja tehkää esimerkeistä taulukko. Kirjatkaa vielä ylös, mitkä toimivat avaimina kahden maailman välissä avoimissa maailmoissa.
  • Tehkää vertailutaulukko, jossa vertailette Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -elokuvan ensimmäistä ja toista maailmaa. Älkää unohtako genrelle tyypillisiä lajipiirteitä.


Ensimmäisen ja toisen maailman tarkastelua

Elokuvan tapahtumapaikkana eli miljöönä ovat 1920-luvun Yhdysvallat. Selvittäkää internetin ja historianoppikirjojen avulla, miten todellisen kuvan elokuva loi New Yorkista 1920-luvulla. Kirjoittakaa havaintonne ylös. Tarkastelkaa siis ainoastaan elokuvan ensimmäistä realistista maailmaa. Käyttäkää alla olevia kysymyksiä apuna:
•    Miten elokuvassa liikuttiin ja matkustettiin?
•    Minkälaisia ammatteja elokuvassa näkyi?
•    Miten asunnot olivat sisustettu?
•    Miten naiset ja miehet pukeutuivat?
•    Missä asemassa lapset olivat yhteiskunnassa? Miten niitä kohdeltiin?
•    Mitä ruokaa ihmiset söivät ja mitä juotavaa ihmiset joivat?
•    Minkälaista viestintää elokuvassa nähtiin?
•    Miten elokuvassa tiedotettiin asioista?
•    Mitä muita havaintoja löydätte?
Elokuvan toinen maailma sijoittui 1920-luvun velhomaailmaan New Yorkissa. Listatkaa ylös asioita, mitä yhtäläistä ja mitä eroavaisuutta New Yorkin velhomaailmalla on Lontoon velhomaailmaan. Elokuvassa esiteltiin ainakin taikaministeriö, erilaisia taikaesineitä, velhokieltä ja taikasanoja, paikallisia velhokouluja ja velhojen alamaailmaa kuten ravintoloita.