keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

Ihmisten kehot ja materiaalinen maailma kietoutuvat toisiinsa

Invisible Demons - Tuhon merkit (2021)

Monet ympäristöfilosofit ja kulttuurintutkijat ovat sitä mieltä, että tämänhetkisten ympäristökriisien keskeisenä taustatekijänä on länsimaisissa teollistuneissa kulttuureissa vakiintunut tapa suhtautua ympäröivään luotoon resurssina, jota ihminen on oikeutettu hyödyntämään. Tämän tyyppiseen ihmiskeskeiseen hyötyajatteluun nivoutuvat myös oletukset ihmisestä rationaaliseen järkeen nojaavana toimijana, joka on kykenevä kontrolloimaan ympäristöään. Ihmiskeskeinen luontosuhde on etäännyttävä ja välineellistävä: se oikeuttaa vallankäytön esimerkiksi toisia eläinlajeja ja kasveja kohtaan, ja typistää ei-inhimillisen luonnon massaksi, jota on mahdollista kuluttaa teollisessa mittakaavassa taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.

Ihmisen keskiössä pitämisen sijaan tässä ajassa olisi tarpeen ajatella tavoilla, jotka ottavat huomioon sen, että ihminen, ihmisen luoma kulttuuri ja muu luonto kietoutuvat monimutkaisilla tavoilla toisiinsa. Dokumentissa kuvataan osuvasti, kuinka ihmiskehot, ilmansaasteet, teollisuuden päästöt, uskonnolliset rituaalit, liikenneruuhkat, tulvavedet, kuumuus, urbaanit rakennelmat, toiset eläinlajit ja monet muut toimijat muodostavat yhdessä dynaamisen, materiaalisen maailman.

Vesi ja vedenkierto

Tätä materiaalista kietoutuneisuutta ja monimutkaisuutta voi lähestyä esimerkiksi kiinnittämällä huomiota ihmiskehon ”vetisyyteen”. Nisäkäskehomme koostuvat pääasiassa vedestä, jonka kautta olemme jatkuvassa vaihdannan ja liikkeen tilassa: juomme, virtsaamme, kyynelehdimme, hikoilemme. Kehojemme nesteiden kautta liitymme laajempiin vesien kiertoihin. Meissä kiertävät samat kemikaalit ja ainekset kuin muissakin elinympäristöjemme nesteissä.

  • Kartoittakaa visuaalisesti, miten vesi liikkuu ja kiertää dokumentin kuvaamassa Delhissä: minkälaisilla tavoilla esimerkiksi ihmiskehot, kuumuus, säiliöautot, vaahtoava joki ja tulvat nivoutuvat toisiinsa? Dokumentin lisäksi voitte hyödyntää taustamateriaalina The Guardianin videota The Yamuna, India’s most polluted (Kesto n. 10 min. englanninkielinen), joka kertoo Delhin halki virtaavasta Yamunasta, yhdestä Intian saastuneimmasta joesta.

Ilma ja hengittäminen

Toinen tapa tarkastella ihmisen ja ympäristön kietoutuneisuutta on kiinnittää huomio dokumentissa keskiöön nostettuun ilmaan. Delhin suurkaupungin ilmassa on pienhiukkasia ja saasteita, jotka päätyvät ilmaan niin peltojen kulottamisesta, liikenteen pakokaasuista, teollisuudesta, hyönteismyrkyistä kuin uskonnollisten juhlien ilotulitteista. Dokumentissa kuvataan kouriintuntuvasti, kuinka Delhin asukkaat siivilöivät hengitysilman mukana keuhkoihinsa vaarallisia määriä epäpuhtauksia.

  • Keskustelkaa hengittämisestä ja siitä, kuinka tietoisia olette arkipäivässä tavastanne hengittää. Minkälaisissa tilanteissa ja olosuhteissa hengittäminen on helppoa tai vaikeaa? Minkälaiset asiat siihen vaikuttavat?
  • Tutustukaa Michael Pinskyn teokseen Pollution Pods, joka tuo ilman laatuun liittyviä ilmiöitä koettavaan muotoon taiteellisia ilmaisukeinoja ja luonnontieteellistä tutkimustietoa yhdistämällä.
    Keskustelkaa: Minkälaisia ajatuksia teos teissä herättää? Minkälaisia kokemuksia teillä on ilmansaasteista ja huonosta ilmanlaadusta? Minkälaiseksi arkenne muotoutuisi, jos asuisitte sijainnissa, jossa ulkoilma olisi terveydelle vaarallista?
  • Tutustukaa Voxin videoon What makes Delhi’s air so deadly (kesto 5:40, englanninkielinen). Minkälaiset ilmiöt ja tekijät yhteisvaikuttavat Delhin vuotuisien savusumujen syntyyn ja kuinka niihin pyritään vaikuttamaan?