keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Täältä tullaan, elämä! suomalaisena nuorisoelokuvana

Kurittomia sukupolvia  – suomalainen nuorisoelokuva kautta aikojen

Nuorisoelokuvaa suomalaisessa elokuvahistoriassa edustaa suhteellisen harvalukuinen elokuvajoukko.

Amerikkalaisista nuorisoelokuvista tuttu bailukulttuurin kuvaus puuttuu kotimaisesta elokuvasta lähes täysin. Hollywoodin uskoessa nuorison ostovoimaan ja teineille markkinoinnin kannattavuuteen, Suomessa vannottiin varoituksen ja valistuksen nimeen. Suomalaisten valkokankaiden nuorisokuvaan on heijastunut suomalaisen yhteiskunnan näkemys nuorisosta ja nuoruudesta vakavana asiana. Ikäkauteen liittyviä irtiottoja ja hauskanpitoa on käsitelty moraalisella ja valistavallakin otteella, nuoriso onkin usein nähty sosiologisena ongelmana.

Suomalaisen nuorisoelokuvan historian voi katsoa alkavan vuoden 1937 Mika Waltarin kirjan Kuriton sukupolvi filmatisoinnista, sama teos päätyi valkokankaalle myös vuonna 1957 Matti Kassilan ohjaamana. Vuonna 1963 nuorisolle saarnasi Åke Lindmanin Jengi. Suomalaisen nuorisoelokuvan virstanpylvääksi muodostui suomalaisen uuden aallon merkkiteos Mikko Niskasen vuonna 1966 ohjaama Käpy selän alla. Maunu Kurkvaaran Rottasota (1968) taas esitteli urbaania nuorisokulttuuria maaseudun nuorisolle.

Vaikka kasvatusprojekti ehkä on uudemmassa nuorisoelokuvassa jäänyt taka-alalle, on Sairaan kauniin maailman (1996) tapaisissa nuorisokuvauksissa taustalla varoittava esimerkki. 2000-luvun taitteessa ja sen jälkeen valmistuneisiin nuorisoelokuviin on tullut positiivisia ja komediallisia hauskanpidon ja musiikin sävyttämän nuorisokulttuurin kuvauksia, kuten Perttu Lepän Pitkä kuuma kesä (1999). Uudet levityskanavat ja tekniikka ovat mahdollistaneet myös nuorten oman äänen kuuluville tulemisen, näin on ollut esimekriksi mahdollista saada nuorten tekijöiden indie-nuorisoelokuva Mitä meistä tuli valkokankaalle saakka.

Amerikkalaisten nuorisoleffojen tapaan suomalaiset elokuvat eivät yleensä vaikuttaneet suoraan nuorisokulttuuriin tai levittäneet uusia trendejä, vaan pikemminkin tyytyivät tallentamaan olemassa olevia nuorisokulttuurin piirteitä. Näin oli myös Täältä tullaan, elämä! elokuvan kohdalla, vaikka Jussin revitty farkkutakki tiettävästi aiheuttikin pienen muoti-ilmiön.

Täältä tullaan, elämä! on nostettu korkealle suomalaisen nuorisoelokuvan arvoasteikossa ja sitä on kutsuttu muun muassa parhaaksi läpileikkaukseksi suomalaisesta nuorisosta ja osuvimmiksi koskaan Suomessa valmistuneista nuorisokuvauksista. Se on myös usein nimetty Suomen ensimmäiseksi lähiöelokuvaksi.

Tehtäviä

1. Listatkaa näkemiänne suomalaisia nuorisoelokuvia. Mitä mieltä olette niistä? Ovatko näkemänne elokuvat uskottavia, onko niissä samastuttavia päähenkilöitä jne.?

2. Millaisia ja mitä aiheita käsitteleviä nuorisoelokuvia itse mieluiten katsoisitte?

3. Mitkä ovat hyvän nuorten elokuvan tunnusmerkit?

 

Arkirealismi ja naturalismi

Ilmestyessään elokuva kohahdutti suoralla realismillaan. Elokuvan ote onkin melkein dokumentaarinen ja naturalismi tavoitetaan erityisesti alun aidossasynnytyskohtauksessa. Naturalistisessa kerronnassa tavoitellaan luonnonmukaisuutta jopa liioitteluun saakka. Täältä tullaan, elämä! liittyykin estetiikaltaan suomalaisen elokuvan arkirealistiseen suuntaukseen, joka painottaa karua ja rosoista kuvakerrontaa.

Elokuva alkaa elämän alusta, synnyinrääkäisystä ja säilyttää naturalistisen lähestymistavan seuratessaan ihmistaimien kasvukipuja ja selviämiskamppailua. Elokuvan nuoret ovat syrjäytymisvaarassa olevia ja eksyneitä yksilöitä, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan marginaaliin. Ilman muuta tukea he etsivät turvaa ja perhettä toisistaan.

Dokumentaarista kerrontaa korostavat amatöörinäyttelijöiden ja autenttisten kuvauspaikkojen käyttö.

Tehtäviä

1. Keskustelkaa onko elokuvan Täältä tullaan, elämä! kerronta mielestänne realistista. Miksi elokuvan kerrontaa voisi kutsua dokumentaariseksi?

2. Mitkä seikat tekevät elokuvasta realistisen? Listatkaa näkemiänne realistisia elokuvia.

3. Suunnitelkaa ryhmissä arkirealistinen nykypäivään sijoittuva nuorten elokuva. Kirjoittakaa juonisynopsis ja pohtikaa miten voisitte korostaa kerronnassa naturalismia.

 

Nuorisokulttuurin kapina ja sissisota aikuisten maailmaa vastaan

Elokuva kuvaa myös satuttavasti nuorison kapinaa vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä vastaan. Osansa vastustuksesta saa niin koulumaailma kuin virkavaltakin. Elokuvan yhteydessä voi Matti Salakan (2009. 1) mukaan jopa puhua sissisodan strategiasta, ovathan elokuvan nuoret sissisodassa lähes koko järjestäytyneen yhteiskunnan kanssa:

”Tarkkailuluokan pojat eivät tee viattomia pikku kepposia, kuten nuorisokuvauksissa on totuttu. He ovat sodassa aikuisten maailmaa vastaan, iskien vihollisten huoltoon, kuljetukseen ja viestintäyhteyksiin, juuri niin kuin sissisodan strategiaan kuuluu.(…) Elokuvan esiin tuoma aseettoman sodan strategia toistuu lukuisissa kotimaisissa 1980-luvun taitteen rocklyriikoissa.”

Näin elokuva heijastelee aikansa nuorisokulttuurin yhteiskuntavihamielistä kapinamielialaa.

Tehtäviä

1. Keskustelkaa: Mitä tarkoitetaan nuorisolla, ketkä ovat nuoria?

2. Helena Ylänen toteaa elokuvan Täältä tullaan, elämä! olevan osuva ja satuttava, peruskoulussa räpiköivien helsinkiläisten lähiönuorten kuvaus, joka on hyvin kestänyt aikaa.  Oletteko samaa mieltä? Perustelkaa.

3. a) mitä mieltä olette nuorisokuvauksen realistisuudesta, onko nuorten elämän kuvaus uskottavaa, miltä elokuva näyttäisi jos kuvattaisiin tänä päivänä? mikä musiikki siinä soisi jne.?

b) Aikansa populaarikulttuurilla on elokuvassa merkittävä rooli. Tunnistatteko elokuvassa soivaa musiikkia?

Elokuvan syntyaikana nuorisokulttuurin näkyvimpiä ilmiöitä olivat kansainvälinen punkrock sekä suomalaisen uuden aallon synty ja sen synnyttämä nuorten omaehtoinen kulttuuritoiminta elävän musiikin yhdistyksineen ja vallattuine taloineen. Nämä nuorisokulttuurin elementit ovat elokuvassa taustalla ja kontekstina, eivät varsinaisesti kerronnan keskiössä. Elokuvassa kuullaan punklegendojen Pelle Miljoonan ja Maukka Perusjätkän musiikkia.

4. Pohtikaa ketkä tai mitkä ovat elokuvan nuorten vihollisia ja miten viholliskuvaa elokuvassa rakennetaan?

Matti Salakan (2009, 1) mukaan Tapio Suominen rakentaa elokuvassaan kaksi viholliskuvaa: Koulun keskusradio ja sen edustama järjestelmä muodostuu vastustettavaksi viholliseksi tarkkailuluokan oppilaille. Jussille yksilönä vihollista edustavat ostoskeskuksen vartijat.

 

Elokuvan koulumaailma

Elokuva Täältä tullaan, elämä! liittyy myös syntyajankohtanaan ajankohtaiseen peruskoulukeskusteluun.

Peruskoulujärjestelmään alettiin siirtyä vanhasta rinnakkaiskoulujärjestelmästä, yhtenäiskouluajatukseen perustuvan lain myötä vuonna 1968. Uuden järjestelmän käyttöönotto alkoi pohjoisesta vuonna 1970 siirtyen asteittain kohti etelää. Helsingissä peruskoulujärjestelmä omaksuttiin vuonna 1978.

Elokuva kuvaa siis helsinkiläistä koulumaailmaa, joka on juuri käynyt läpi järjestelmäuudistuksen. Elokuva on myös kannanotto peruskoulukeskusteluun, jossa mm. tarkkailuluokkia kritisoitiin eniten tukea tarvitsevien jättämisestä ulkopuolisiksi, tarkkailun kohteiksi.

Peruskoulu-uudistuksen taustalla oli koulutuksellisen tasa-arvon saavuttaminen, jossa nykypäivään mennessä monien kansainvälistenkin arviointien valossa on myös onnistuttu.

 

Tehtäviä

1. Miten elokuvan kuvaama 1980-luvun alun koulumaailma eroaa nykykoulusta?

2. Mitä tarkoittaa tarkkailuluokka ja mikä olisi vastaava systeemi nykykoulussa?

3. Keskustelkaa suomalaisesta koulujärjestelmästä, miten se mielestänne toimii, miten itse parantaisitte järjestelmää? Voitte pukea ajatuksenne vaikka mielipidekirjoituksen muotoon.