Breath

Kati Roover: Breath (2018, kesto 4:22)
Kokeellinen kollaasielokuva ihmisen, kasvien ja maan hengityssymbioosista. Taideteoksen avulla voi oppia esimerkiksi biologiasta. Teos tukee asian ymmärtämistä ja mahdollistaa samalla taiteellisen kokemuksen.
Tietoa taiteilijasta
Kati Roover asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen teostensa lähtökohtina toimivat usein erilaiset tiedon muodostamisen tavat sekä paikan virtaava käsite massiivisten ympäristömuutosten keskellä. Rooverin kiinnostuksen kohteina ovat luonnontieteet, antropologia sekä dokumentaarinen essee-elokuva. Hänen teoksensa ovat videoita, valokuvia, ääniteoksia ja installaatioita. Roover valmistui Taideyliopiston Kuvataideakademiasta vuonna 2016.
Avainsanat: hengitys, kasvit, yhteyttäminen, metsä, luonto, ympäristö, ympäristöongelma, tieto, kollaasi, valokuva, dokumentaarisuus, essee-elokuva, äänimaisema, time-lapse
Teokseen liittyvät tehtävät
1. Keskustelutehtävä
Mitä teoksessa tapahtuu?
Mitä kuvassa näkyy?
Miten ihminen on riippuvainen luonnosta?
Mitä tarvitaan elämiseen?
Minkälaisia symbolisia merkityksiä löydät teoksesta?
Huomasitko teoksen taustalla kartan? Mikä sen tarkoitus ehkä oli? Kuvasiko se sademetsiä, metsäpaloja maapallolla vaiko metsien tärkeyttä koko maapallolle?
Minkälaisia tekniikoita taiteilija on käyttänyt teosta tehdessään?
2. Kuuntelutehtävä
Kuuntele teos katsomatta kuvaa. Minkälaisia mielikuvia teoksen äänimaailma herätti?
Kehon kuuntelu
Teoksen nimi Breath (hengitys) kuvaa teosta hyvin. Laita silmät kiinni. Kiinnitä huomiota oman kehoosi ja hengitykseesi. Missä hengitys tuntuu, kuinka kehosi reagoi siihen, onko se pinnallista tai syvää? Mieti sitten, voisiko teokselle keksiä uuden nimen, joka ei paljastaisi sisältöä.
3. Kommenttitehtävä
Taiteilija Kati Roover on kiinnostunut luonnontieteistä ja antropologiasta. Hänen teostensa lähtökohtina toimivat usein erilaiset tiedon muodostamisen tavat sekä paikan virtaava käsite massiivisten ympäristömuutosten keskellä. Miten tämä teos kommentoi ympäristömuutoksia?
Kirjoita oma iskulause tai kommentti, joka välittyi teoksesta (esimerkiksi: Ihminen tarvitsee luontoa elääkseen.)
4. Dokumentaarinen essee-elokuva
Taiteilija Kati Roover on kiinnostunut dokumentaarisesta essee-elokuvasta. Mitä se tarkoittaa? Miten se näkyy Rooverin teoksessa?
Essee-elokuvalle on monenlaisia määrittelyjä, mutta usein subjektiivisuus ja reflektiivisyys ovat sen keskiössä:
“Essee-elokuvassa nämä kaksi piirrettä yhdistyvät tekijän henkilökohtaiseen ajatusprosessiin ja kommunikaatioon katsojan kanssa. Elokuva siis käytännössä toimii tekijän välineenä ilmaista ajatuksiaan suoraan katsojalle, eikä se pyri antamaan vastauksia vaan enemminkin herättämään kysymyksiä ja kiinnostusta aihetta kohtaan. Essee-elokuva ei näin ollen pyri myöskään välittämään täydellistä totuutta käsiteltävästä aiheesta, kuten perinteinen dokumentti tekee. Essee-elokuvia pidetään yleisesti hyvin monimuotoisina ja rajoja rikkovina teoksina, jotka sijoittuvat jonnekin fiktion, dokumentin sekä kokeellisten elokuvien välimaastoon.”
Lähde: Vilkki, Maria (2016) Essee-elokuva: Vaikeasti määriteltävä taiteen muoto. Elokuvan ja television koulutusohjelma. Opinnäytetyö Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu.
5. Tarinallisuus
Mediateoksissa ei välttämättä ole selkeää tarinaa, sellaista kuin olemme tottuneet elokuvissa näkemään. Jokaisen kokemus mediataiteesta on yksilöllinen, ja ihmiset kiinnittävät huomiota eri asioihin.
Miten Rooverin teos tarinallistettaisiin? Tee 3‒5 minuutin nopea kirjoitusharjoitus, jossa kirjoitat teoksen tarinan ylös, niin kuin sen itse näit ja koit. Ota pari ja kerro parillesi oma versiosi tarinasta. Keskustelkaa, oliko tarinoissanne samankaltaisuuksia tai eroavaisuuksia.
6. Piirrä solu
Katso teos uudelleen ja tutki siinä olevia värikkäitä soluja tai etsi verkosto soluista otettuja valokuvia. Ovatko ne ihmissoluja vai kasvisoluja? Soluista otetuissa kuvissa värit ovat usein voimakkaita ja kirkkaita. Tutki kuvia ja värejä sekä piirrä tai maalaa oma soluaiheinen teos ja mieti, minkälaisen värimaailman ja tunnelman haluat luoda. Jos käytössäsi on digitaalinen piirustusohjelma tai kuvankäsittelyohjelma, tehtävän voi tehdä myös sillä.
7. Videokuvaus ja ristikuva
Teoksessa oli tuotu puun ja keuhkojen yhteyttä esiin editoimalla videokuvaa päällekkäin. Suunnittele videoteos, joka liittyy luontoon ja ihmisen luontosuhteeseen. Käytä samaa tekniikkaa ja yhdistä kaksi asiaa laittamalla kuvat editointiohjelmassa päällekkäin. Tuottaako se uusia merkityksiä katsojalle?
8. Kasvata ja tee timelapse-video
Luonnon kasvua on kiinnostava seurata. Istuta esimerkiksi erilaisten hedelmien siemeniä. Ota siemenet talteen kypsistä luomuhedelmistä (esimerkiksi sitruuna, appelsiini) ja kylvä kosteaan hiekkapitoiseen kylvömultaan muutaman sentin syvyyteen. Siemenen pitää olla kostea kylvettäessä. Paras kylvöaika on keväällä valon lisääntyessä. Laita kylvöastian päälle rei’itetty muovi – minikasvihuone. Laita lämpimään ja valoisaan paikkaan. Itämiseen menee 4–6 viikkoa. Muista huolehtia mullan kostuttamisesta.
Ikuista prosessi timelapse-tekniikalla eli ajastetulla kuvalla. Timelapse-videot tehdään yhdistämällä samasta kohteesta perätysten otettuja valokuvia. Kasvin kasvua kuvataan liikkumattomalla kameralla joka päivä samasta kohtaa esimerkiksi kahden kuukauden ajan. Monissa älypyhelimissakin on timelapse-toiminto (intervallikuvaus). Kun kuvat yhdistetään video- tai kuvankäsittelyohjelmassa ja katsotaan nopeutettuna, saadaan liikkuvaa kuvaa eli elokuvaa. Elokuva muodostuu valokuvista, joita katsotaan peräkkäin niin nopeasti, ettemme huomaa yksittäisiä kuvia.
9. Puiden salattu elämä
Kaikki metsät eivät ole samanlaisia. Mikä on vanhan ja uuden metsän ero? Miten puut kommunikoivat keskenään? Minkälaiset verkostot puilla on (muun muassa juuret, yhteyttäminen, sienirihmastot)? Piirrä kuva vanhasta tai uudesta metsästä ja mieti, miten puut kommunikoivat keskenään ja miten se näkyisi kuvassa.