Saamelaisuus
Parvet 2024. Elokuvayhtiö Aamu. Kuva: Laura Seppälä
| Opettajalle Parvet-elokuvassa käsitellään Saamelaiskäräjälakia, ILO169-sopimusta ja saamelaisuuden määritelmää. Jos ne ovat ennalta vieraita, tutustu asiaan esimerkiksi ihmisoikeuskeskuksen julkaisusta. Saamelaisnuorten näkökulmaa asiaan valottaa Maailman kuvalehden artikkeli. Varsinkin identiteettiä koskevat asiat voivat herättää kysymyksiä. On hyvä tiedostaa, että saamelaisten itsemääräämisoikeus ja ryhmäidentifikaation vahvistaminen saattavat olla suomalaisesta tai muun valtakulttuurin näkökulmasta vieraita, mutta alkuperäiskansoille tärkeitä. Elokuvassa näkyy ns. feikkigáktejä eli ei aitoja saamenpukuja, joita nähdään yhä jonkin verran turismin tai kauneuskilpailujen käytössä. Saamen käsityöyhdistyksen sivuilla on esitelty Suomessa käytössä olevat saamenpuvut. Sekä epäaitojen saamenpukujen käyttö että ryhmäidentifikaation tai itsemääräämisoikeuden väheksyminen kertovat pitkästä kolonialistisesta historiasta, jossa vähemmistölle ei ole totuttu antamaan omaa ääntä. Jos saamelaiset puuttuvat epäkohtiin, saavat he helposti mielensäpahoittajan ja valittajan leiman. Olisi hyvä pystyä tarkastelemaan saamelaisten nykytilannetta myös historiallisen kontekstin kautta ja ymmärtää, minkä puolesta varsinkin nuoret taistelevat elokuvassa. Harva valtaväestöön kuuluva nuori joutuu käymään jatkuvaa dialogia yhteiskunnan kanssa omasta identiteetistään, kielestään ja oikeuksistaan. Antoisia elokuvahetkiä ja keskusteluja! |
1. Tietoa saamelaisista
- Listatkaa ryhmissä kolmen minuutin ajan asioita, joita tiedätte saamelaisista.
Käykää sen jälkeen lista läpi ja keskustelkaa: ovatko listaamanne asiat tietoja, mielipiteitä vai kenties stereotypioita? Mistä tieto on peräisin?
Tehkää pieni faktantarkastus esim. seuraavien lähteiden avulla:
Fáktalávvu – faktoja saamelaisista
Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen
Oikeusministeriö – saamelaisasiat
ihmisoikeuskeskus – alkuperäiskansa saamelaiset
Saamelaiskäräjät – tietoa meistä
2. Ryhmä ja sen symbolit
- Piera Niillas on saamelainen nuori. Mikä on elokuvassa hänen “parvensa”? Minkälaisilta nuorten keskinäiset suhteet vaikuttavat? Mitä ryhmään kuulumisen symboleja nuorilla on? Minkälaisia kantaa ottavia symboleja heillä on? Verratkaa elokuvan saamelaisuuden ja suomalaisuuden symboleja keskenään. Mitä samanlaista tai erilaista niissä on?
- Jos teitte tehtävän 1, keskustelkaa, vastasiko elokuvan antama kuva saamelaisista niitä tietoja tai käsityksiä, joita teillä oli.
3. Eksotisointi
Opetushallituksen sivuilla eksotisointi on määritelty seuraavasti:
“Eksotisoinnilla tarkoitetaan sitä, kun ei-valkoinen ihminen nähdään ainoastaan esimerkiksi hänen ihonvärinsä, uskontonsa tai kielensä ja niihin liittyvien stereotypioiden kautta. Eksotisoinnin avulla käytetään valtaa, esineellistetään ja typistetään ihminen tietyn ryhmän edustajaksi.”
Opetushallitus
- Minkälaisen eksotisoinnin kohteeksi elokuvan Piera Niillas kertoo joutuneensa?
- Keskustelkaa, oletteko te nähneet tai kokeneet eksotisointia.
- Miksi on ongelmallista kohdata vähemmistöön kuuluva ihminen vain ryhmänsä edustajana eikä yksilönä?
- Keskustelkaa ryhmissä, miten eksotisointia voisi välttää tilanteissa, joissa on tekemisissä vähemmistöön kuuluvien henkilöiden kanssa.
- Ketkä muut elokuvan henkilöt kohtasivat eksotisointia? Miten he reagoivat siihen?
4. Vallankäyttö ja saamelaisten asema
- Miten elokuvan kansanedustajahahmo suhtautuu saamelaisiin?
- Minkälainen asetelma on paneelikeskustelussa, jossa keskustellaan saamelaiskäräjälaista?
- Selvittäkää, mihin YK:n ja Amnestyn julkilausumiin saamelaiskäräjälaista nuoret viittaavat.
- Tutustukaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen ihmisoikeudet.net-sivustolla.
Suomi ei ole ratifioinut ILO 169 –sopimusta. Millä perusteella elokuvan kansanedustaja vastustaa sitä, saamelaiskäräjälakia ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta? - Minkälaiselta saamelaisnuorten elämä näyttäytyy suomalaisessa yhteiskunnassa?
- Kerätkää lista kysymyksistä, joita haluaisitte esittää saamelaisnuorille.
© Koulukino 2025
