keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Tosielämää ja elokuvaa

1. Taustatietoa: Elokuvan ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja Maïwenn (koko nimeltään Maïwenn Le Besco) keksi Polissen aiheen nähtyään poliisin lastensuojeluyksiköstä kertovan televisiodokumentin. Heti ohjelman jälkeen Maíwenn soitti televisioyhtiöön ja alkoi järjestää tapaamista lastensuojeluyksikön poliisien kanssa. Ohjaaja tiesi haluavansa tehdä aiheesta elokuvan ja päätti tutustua poliisien työhön perinpohjaisesti ennen käsikirjoitustyön aloittamista. Maïwenn viettikin viikkoja Ranskan poliisin lastensuojeluyksikössä ja seurasi sen toimintaa kellon ympäri ruokatunteja ja baari-iltoja myöten.

Elokuvan näkökulma on syntynyt Maïwennin ”harjoittelujaksosta”. Kaikki Polissen poliisitapaukset perustuvat tositapahtumiin, ja niiden elinkaari on elokuvassa sama kuin lastensuojeluyksikön sisällä: tapauksia ei seurata alusta loppuun vaan ainoastaan niin kauan kuin lastensuojeluyksikkö hoitaa niitä. Esimerkiksi pedofiilien saamista tuomioista ei kuulla mitään. Elokuvan pirstaleinen käsittelytapa voi tuntua hengästyttävältä, mutta mahdollistaa samalla toiveikkaan asenteen; joka tapauksen kohdalla voidaan toivoa, että kaikki kääntyy lopulta parhain päin.

Toisin kuin elokuvan tapaukset, sen henkilöt ovat keksittyjä. Poliisin lastensuojeluyksikön tiiviys teki Maïwenniin suuren vaikutuksen, ja ohjaaja halusi työyhteisön intensiivisyyden ja perheenomaisuuden näkyvän myös elokuvassa. Polissen näyttelijät suorittivat viikon mittaisen harjoittelujakson entisten lastensuojeluyksikön poliisien kanssa. He tutustuivat yksikön tunnelmaan käytännön esimerkkien ja dokumenttifilmien avulla ja viettämällä aikaa lastensuojelun poliisien kanssa. Lisäksi pari poliisia seurasi kuvausryhmän mukana koko kuvausten ajan.

TEHTÄVÄ: Maïwenn on halunnut Polissen kautta välittää kokemansa todellisuuden katsojalle. Millainen tunnelma elokuvassa mielestäsi vallitsee? Millaisia elokuvallisia keinoja Maïwenn on käyttänyt luodakseen tämän tunnelman? Millaista on lavastus, kameratyöskentely tai leikkaus? Katsokaa muistin virkistämiseksi Polissen traileri. Sen voi etsiä esimerkiksi Filmtrailerin sivuilta.
(Maïwenn katsoi elokuvan työstövaiheessa runsaasti sekä rikoselokuvia että dokumentteja. Polisse on kuvattu pitkälti kolmella käsivarakameralla. Käsivaralla tutiseva kuva antaa elokuvalle dokumentinomaisen tunnelman. Lisäksi kamerasta on pyritty tekemään mahdollisimman huomaamaton: se keskittyy tiukasti näyttelijöihin. Lähikuvaa käytetään runsaasti. Musiikkia on käytetty harkitusti, alleviivaamatta.)

2. Maïwenn on paitsi Polissen ohjaaja ja käsikirjoittaja, myös yksi elokuvan näyttelijöistä. Hän esittää oikeastaan itseään – Maïwennin roolihahmo Melissa on valokuvataiteilija, joka tulee kuvaamaan lastensuojelupoliisin arkea sisäministeriön toimeksiannosta. Melissa on aluksi vain sivustakatsoja, joka kuitenkin joutuu kohtaamaan saman arjen kuin yksikön työntekijätkin. Melissan rooli heijastelee elokuvan katsojan asemaa; olemme eräänlaisia sivustakatsojia. Työkomennus poliisin lastensuojeluyksikössä myös muuttaa Melissaa. Sen myötä hän tuntuu katsovan maailmaa uudella tavalla (elokuvan loppupuolella nähdään jakso, jossa Melissa katselee parvekkeelta kadulla kulkevia lapsia kuin miettien, mitä kunkin lapsen elämään todella mahtaa kuulua).

TEHTÄVÄ: Millaisia tunteita ja ajatuksia Polisse herätti? Keskustelkaa elokuvakokemuksestanne. Vastatkaa esimerkiksi kysymyksiin: Mikä kosketti? Mikä ilahdutti? Mikä ärsytti? Mitä erityisesti jäi mieleen? Voitte kirjoittaa mieleen tulevia sanoja pienille paperilapuille ja koota laput seinälle.
Muuttiko elokuva ajattelutapojasi? Miten? Miksi? Keskustelkaa.

3. Polisse on ensemble-elokuva. Ensemble-elokuvalla tarkoitetaan elokuvaa, jossa on yhden päähenkilön sijaan kokonainen näyttelijäryhmä. Esimerkkejä ensemble-elokuvista: Rakkautta vain (Love Actually, Englanti/USA 2003), Pulp fiction (USA 1994), Seitsemän samuraita (Shichinin no Samurai, Japani 1954). Tuleeko mieleenne muita ensemble-elokuvia? Lisää tietoa ensemble-elokuvasta voit lukea Noodin materiaalipankista. Ensemble-elokuvassa ryhmällä on tavallisesti ratkaistavanaan yhteinen ongelma kuten pako vankilasta, häät tai luokkakokous. Polissessa päähenkilöiden ryhmää yhdistää työpaikka. Miten elokuva olisi muuttunut, jos se keskittyisi ryhmän sijasta yhteen päähenkilöön? (Ote olisi muuttunut paljon. Ensemble-elokuvana Polissen on helpompi keskittyä lasten tapauksiin ja työyhteisön tunnelmaan.)

TEHTÄVÄ: Käsikirjoitusvaihessa Maïwenn ja Emmanuelle Bercot kirjoittivat jokaiselle päähenkilölle oman käsikirjan, josta käy ilmi mm. henkilön elämäntarina, elämäntilanne ja suhde työyksikköön. Valitkaa joku Polissen poliiseista ja laatikaa roolihahmolle käsikirja. Voitte toteuttaa tehtävän myös Kuuma tuoli -menetelmällä: yksi oppilaista istuu tuolille ryhmän eteen ja toimii valitsemananne roolihahmona. Ryhmä haastattelee hahmoa. Voitte kysyä esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: Pidätkö työstäsi? Miksi? Millainen perhe sinulla on? Mitä pelkäät? Missä olet hyvä? Miksi teit niin tai näin?