keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Tutkitaan vettä, vesilintuja ja kaloja

Vesi

a. Pohtikaa, etsikää tietoa ja kokeilkaa.

Miten laivat pysyvät pinnalla? Miksi kaarnanpala kelluu? Mitä tarkoittaa noste? Miksi merivesi on suolaista? Missä kaikkialla luonnossa on vettä? Mitä tarkoittaa veden kiertokulku? Ihmetelkää kaikkea veteen liittyvää yhdessä. Miten vettä voisi tutkia?

b. Veden olomuodot

Mitkä ovat veden olomuodot? Lapset saavat keksiä aikuisen vihjeiden avulla itse vastauksia. Esimerkejä olomuodoista 1. Hanasta saa/ sateella/ kesällä luonnossa tms. vesi on nestettä. 2. Kun lämpötila laskee alle nollan/ talviaikana/ pakastimessa tms. vesi on jäässä, eli kiinteässä olomuodossa. 3. Lämpötilaa nostetaan/ aurinko lämmittää/ keittämällä tms. vesi muuttuu vesihöyryksi, eli on kaasua.

c. Veden lämpötilan mittaaminen vesilämpömittarilla. Ottakaa ulkoa lunta eri paikoista, esimerkiksi puistosta tai kadun varrelta. Laittakaa sitä läpinäkyvään astiaan ja tutkikaa sulanutta lunta tai hakekaa vettä merestä tai järvestä, lätäköstä, hanasta, tms. Vertailkaa eri näytteiden hajua ja ulkonäköä. Näyttääkö vesi siltä, että sitä voisi maistaa? Millaisia havaintoja teette? Kirjatkaa ne muistiin.

d. Ryhmätehtäviä

‘Kelluu kelluu – ei kellu’?

Kerätkää erilaisia pikku esineitä ulkoa tai sisältä esim. neulanen, käpy, tikku, kivi, lehti, lego, lusikka, jääpala, paperinpala, rautanaula, tulitikku, paperiliitin, neula tms. ja iso, mielellään läpinäkyvä malja ja kokeilkaa, mikä näistä uppoaa ja mikä kelluu.

Kokeilkaapa, mitä tapahtuu, kun pienelle imupaperin palaselle asetetaan vaikkapa kolme ‘klemmaria’ ja nostetaan ne varovasti lusikalla paperin kanssa veden pinnalle ja odotellaan vähän aikaa?

Tehkää kellumistehtävää varten tutkimustaulukko sarakkeineen, johon ensimmäiseen sarakkeeseen merkitään tavaroiden nimet, toiseen ennakko-oletus: kelluu tai ei kellu ja kolmanteen lopputulos.

Voitte halutessanne tehdä taulukon myös seuraavasta tehtävästä.

Kokeilkaa, miten eri aineet liukenevat veteen?

Ottakaa kaikille aineille oma astia ja laittakaa ne puolilleen vettä. Laittakaa kuhunkin astiaan teelusikallinen esim. suolaa, sokeria, perunajauhoja, etikkaa, siirappia, ruokaöljyä ja hiekkaa.

e. Tehkää retki meren rannalle tai veden äärelle.

Millaisia kasveja kasvaa veden läheisyydessä, rannalla tai vedessä? Mitä lintuja tai muita eläimiä tunnistatte? Huomaatteko miitään luontoon kuulumatonta retkellänne?

Ryhmätehtävä: Jakaantukaa 4 hengen ryhmiin. Kerätkää luonnosta noin kymmenen asiaa, esim. kivi, lehti, neulanen keppi, oksa, naavaa, levää, heinä, sammal, jäkälää, puolukan varpu, sieni. Pelatkaa Kim-leikkiä.

 

Vesilintuja ja kaloja

a. Mitä Suomessa pesiviä vesilintuja tai Suomen vesistöissä eläviä kaloja osaatte luetella? Tai pitäkää kilpailu. Jakakaa porukka pieniin ryhmiin, joille annetaan tehtäväksi esim. viidessä minuutissa luetella mahdollisimman monta vesilintua tai kalaa. Taustalle kannattaa laittaa musiikkia soimaan, niin keksimisen äänet eivät kuulu muihin ryhmiin.

b. Sanat sekaisin. Vesilintu-tehtävä ja kala-tehtävä ks. Liite 5

c. Tehdään vesilintu

Tarvitaan selluvillaa, sanomalehtisuikaleeita, liisteriä ja niitä varten astia, litran ‘korkeanmallinen’ maito- tai mehupurkki, wc-paperihylsy, peitevärejä, pensseleitä, lakkaa.

Ensin revitään sanomalehtisuikaleita. Sitten tehdään liisteriseos (ei liian vetinen) liimaksi. Maitotölkki, josta tulee vesilinnun vartalo, suljetaan ja purkin alaosaan, sivutahkoon, lähelle pohjaa puhkaistaan halkaisijaltaan 2-3 cm reikä. Reikään sujautetaan ylhäältä alas poikkileikkattu wc-paperihylsy vesilinnulle kaulaksi. Sitten aletaan peittää linnun vartaloa liisteröidyillä sanomalehtisuikaleilla. Liisterisuikaleita laitetaan muutama kerros. Pää ja nokka sekä pyrstöä muotoillaan selluvilla-liisteri-massasta. Linnun kylkiä kannattaa myös lihottaa selluvillamassalla ja peittää ne sitten sanomalehtisuikaleilla. Linnun alaosan täytyy olla tasainen, niin että lintu pysyy pystyssä. Kun sanomalehtisuikalekerroksia on tarpeeksi, tarkistetaan, että missään ei ole törröttäviä, irrallisia paperin paloja. Hierotaan liisteriseoksella teos sileäksi.

Kannattaa muistaa, että työtä ei voi saada kerralla valmiiksi, vaan sen pitää antaa välillä kuivua kunnolla. Esim. kuivauskaapissa on hyvä kuivauspaikka tai lähellä patteria.

Kun koko komeus on kuivunut se maalataan kauniiksi peiteväreillä. Ensin maalataan linnuille valkoinen pohjaväri. Tutkikaa lintukirjoista tai internetistä, minkä linnun haluatte maalata ja millaisia värejä niissä on. Kun väri on kuivunut kunnolla, lakatkaa linnut kiiltäviksi. Akryylivärejä ei tarvitse lakata, mutta ne ovat kalliimpia.

Ottakaa valmiista linnuista valokuvia mahdollisuuksien mukaan ulkona.

Järjestäkää näyttely. Kerätkää kaisloja, kiviä, oksia ja veden hiomia puun kappaleita asetelmaksi lintujenne ympärille koristukseksi.

Etsikää tietoa vesilinnuista ja kirjoittakaa esittelylaput linnuillenne.