Lähdekritiikki
1) Elokuvassa Sodan ja rauhan lapset näytetään paljon 1920-ja 1930-lukujen propagandamateriaalia lasten ja nuorten kasvatuksesta. Mitkä tahot tätä materiaalia tuottivat, ja missä sitä esitettiin suomalaisille?
2) Elokuvaan tai uutisfilmiin pääseminen oli 1920–1930-luvuilla harvinaista.
- Pohdi, miten elokuvassa Sodan ja rauhan lapset näkyviä lapsia ja nuoria on valmisteltu esimerkiksi uutisfilmien kuvauksiin. Millaisia neuvoja heille on saatettu antaa esiintymisestä, pukeutumisesta tai puhumisesta kameran edessä?
- Kuinka realistisesti uutisfilmit ja elokuvat kuvaavat mielestäsi lasten ja nuorten elämää? Mitkä seikat vaikuttavat niiden luotettavuuteen historian lähteenä?
3) Elokuvassa oli otteita uutisfilmeistä ja nuoren itse kirjoittamasta päiväkirjasta. Vertaile lähteitä.
- Mistä näkökulmasta uutisfilmeissä tarkastellaan nuorisoa? Mikä on niiden tavoite tai tarkoitus?
- Mistä näkökulmasta nuori tyttö tarkastelee asioita päiväkirjassaan? Mikä on kirjoittamisen tarkoitus?
- Kumpi lähde sinusta on luotettavampi, uutisfilmit vai päiväkirja? Perustele vastauksesi.
- Voiko lähteitä käyttää rinnakkain tutkiessaan historiaa? Mitä hyötyä siitä voisi olla?
4) Erilaiset järjestöt antoivat 1920–1930-luvuilla panoksensa lasten kasvatukseen. Millaisia kasvatustavoitteita havaitsit elokuvassa mainituilla järjestöillä:
- Mannerheimin lastensuojeluliitto (elokuvassa tätä vuonna 1920 perustettua järjestöä kutsutaan nimellä Mannerheim-liitto)
- Suomen rauhanliitto (perustettu vuonna 1907)
- Mitä eroa havaitset näiden järjestöjen kasvatukseen liittyvässä ideologiassa? Pohdi, mistä erot johtuvat.
5) Ohjaaja Ville Suhonen kuvaa elokuvassa Sodan ja rauhan lapset maailmansotien välisen kauden kasvatusta ja mielialoja Suomessa.
- Ottaako elokuva mielestäsi kantaa lasten kasvatukseen? Millä tavalla?
- Mikä on mielestäsi elokuvan sanoma, mitä sen kautta halutaan sanoa katsojalle?