Nationalismi eli kansallisuusaate vaikutti Suomessa vahvana 1900-luvun alkupuolella. Sen hengessä Suomeen oli perustettu jo 1800-luvulla kansakoululaitos, jonka tavoitteena oli opettaa ja kasvattaa lapsista ja nuorista kunnon kansalaisia. Koti, uskonto ja isänmaa olivat keskeisiä arvoja kasvatuksessa. Myös ihmisten heikkoon terveyteen kiinnitettiin huomiota ja kansaa valistettiin terveyden, puhtauden ja oikean ravinnon merkityksestä.  

Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917, ja nuoren valtion alkuvaiheita varjosti kansaa jakanut sisällissota.  Etenkin sisällissodan voittaneet valkoiset halusivat korostaa kansallistunnetta. Lasten ja nuorten kasvatusta pidettiin tärkeänä, kun yhteiskunta yritti nousta köyhyydestä ja sodan kurjuudesta. Vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuuslaki velvoitti kaikki lapset käymään koulua ja tarjosi mahdollisuuden opiskeluun myös köyhille lapsille. Vuonna 1920 perustettu Mannerheimin lastensuojeluliitto alkoi järjestää kouluihin terveydenhuoltoa. Kasvatukseen pyrkivät osallistumaan myös erilaiset kansanvalistusliikkeet, urheiluseurat, opaskirjallisuus ja lehdistö.  

1920-luvulla yhteiskuntaa rakennettiin valkoisten voittajien ehdoilla, ja heidän ideologiansa mukaisesti. Etenkin valkoisella puolella toimivien suojeluskuntien ja Lotta Svärd -yhdistysten arvot perustuivat kodin, uskonnon ja isänmaan ympärille. 1930-luvuilla järjestöt valmensivat jäseniään puolustamaan isänmaata. Sodan varalta harjoiteltiin esimerkiksi hiihtoa ja ampumataitoa. Toimintaan osallistuivat myös lapsille ja nuorille tarkoitetut järjestöt pikkulotat ja suojeluskuntapojat, joita kutsuttiin myöhemmin sotilaspojiksi. Vuosina 1930–1936 Suomessa toimi myös äärioikeistolainen nuorisojärjestö Sinimustat, joka otti vaikutteita erityisesti saksalaiselta Hitler-Jugend -järjestöltä. Aikakauden kasvatuksessa oli militaristisia sävyjä ja siinä korostettiin yhteisöllisyyttä ja valmiutta uhrautua isänmaan puolesta. 

Toisen maailmansodan vuosina 1939–1945 lapset ja nuoret osallistuivat sotaponnistuksiin aikuisten rinnalla. Alaikäisten työvoimaa tarvittiin miesten ollessa rintamalla. Kymmenet tuhannet nuoret kuuluivat sotavuosina sotilaspoikiin ja pikkulottiin.  Sotilaspojat auttoivat lottien järjestämissä keräyksissä, toimivat lähetteinä ja auttoivat väestönsuojelu- ja ilmatorjuntatehtävissä. Pikkulotat puolestaan auttoivat lottia muonituksessa, lääkintätehtävissä, varusteiden korjaamisessa ja jopa ilmatorjuntakeskuksissa. Sotavuosina lapset joutuivat kantamaan paljon vastuuta, tekemään työtä ja kokemaan sodan kauhuja. Kasvatuksessa lapsilta vaadittiin selviytymistä ja velvollisuuden täyttämistä.  

Toisen maailmansodan jälkeen militaristiset sävyt väistyivät lasten kasvatuksesta. Suojeluskunnat ja Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin, koska Neuvostoliitto piti niitä fasistisina liikkeinä. Samalla järjestöjen lapsille ja nuorille suuntaama toiminta loppui.